Ihan hengästyttävää taiteen tekemisen monipuolisuutta on nähtävillä Järvenpään taidemuseossa, jossa on 20.10.2019-02.02.2020 esillä virolaisen modernistin ja taideteollisen muotoilijan Adamson-Ericin (1902-1968) lahjakkuutta ja erikoista elämää esittelevä näyttely. Kattauksesta löytyy niin tauluja kuin astioita, nahkaa, metallia ja tekstiilitaidettakin. On pakko ihmetellä, miten joku ihminen on kyennyt ja ehtinyt suunnitella ja luoda tämän kaiken elinaikanaan; tässäkin näyttelyssä on noin 500 erilaista teosta. Esillä on muiden muassa taiteilijan Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1937 suunnittelemat matot ja maakellarin piiloissa olleet mallikappaleet yhteiskunnallisesti vaarallisista kangastapeteista, joissa kuvattiin kiellettyjä virolaisia symboleita neuvostovallan aikana; silloin taiteilijakin siirrettiin väliaikaisesti pois omasta luomistyöstään nahkuriksi. Sunnuntaisin museolla on mielenkiintoinen ja taiteilijan elämäntyötä hyvin valaiseva yleisöopastus. Myös Tallinnan vanhasta kaupungista löytyy Adamson-Ericin museo, joten sinne sitten on varmaan mentävä seuraavalla Talsingin reissulla, niin oli upea tämä elämys.
Samalla keikalla kuultiin myös mielenkiintoinen luento Haavoittunut enkeli kohtaa Tiikerin, kun Tuglas-seuran toiminnanjohtaja Jaana Vasama kertoi kansallisesta kuvamuistista suomalaisen ja virolaisen identiteetin rakentajina. Mitkä taas olivatkaan ne jokaisen suomalaisen tuntemat ikoniset maalaukset, entä virolaisten?
Adamson-Eric: Omakuva II
Adamson-Eric: Valkea hevonen
Adamson-Eric: Surrealistinen motiivi
Adamson-Eric: Miehen muotokuva
Adamson-Eric: Seinävaate
Adamson-Eric: Matto