Jos haluaa nauttia pienen taidepläjäyksen ja tarjota itselleen ja satunnaisille kesävieraille annoksen suomalaista kulttuurihistoriaa, kannattaa suunnata noin kolmen kilometrin mittaiselle Tuusulan Rantatielle, joka nimitettiin vuonna 1982 museotieksi. Siellä voi yhden tienpätkän varrella kerrata melkein koko 1800-1900-luvun vaihteessa eläneiden suomalaisen kulttuurin merkkihenkilöiden historian.
Ensimmäinen tutustumiskohde voisi olla Syvälahden torppa, jonne Aleksis Kivi kuoli vuonna 1872. 1800-luvun loppupuolella valmistuivat Onnela, nykyinen Jukola, arkkiatri Otto E.A. Hjeltin Lepola ja valtioneuvos Gustaf Souranderin Krapi. Syväranta - nykyinen Lottamuseo, jossa lottien mielenkiintoisen historian lisäksi voi nauttia erinomaista kotiruokaa - oli 1900-luvun alussa venäläisen yläluokan lomanviettopaikka. Syvärannan silloisten omistajien, Uschkoffien, aikana siellä vierailivat esimerkiksi säveltäjät Sergei Rahmaninov ja Alexandr Skrjabin. Alkuperäinen talo paloi vuonna 1947.
Kirjailija Juhani Aho perhekuntineen; hänen vaimonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt ja tämän sisar Tilly lapsineen, asuivat Ahola-huvilassa. Taidemaalari Eero Järnefeltin Suviranta valmistui vuonna 1901. Vuonna 1902 valmistuivat taidemaalari Pekka Halosen Halosenniemi ja runoilija J.H. Erkon Erkkola. Jean ja Aino Sibeliuksen koti Ainola valmistui 1904.
Kansallisromantiikan ajan suomalaiset taiteilijat kaipasivat maaseudun rauhaan, ja monia varmasti innoitti myös alueen monipuolinen taiteilijayhteisö, jossa saattoi edistää myös omaa työtään sortovuosien paineilta paossa. Yhteisössä vieraili myös monia muita ajan merkkihenkilöitä, jotka eivät asuneet siellä pysyvästi. Sellaisia olivat esimerkiksi runoilijat Eino Leino, Juhani Siljo, Einari Vuorela ja Uuno Kailas. Myöhemmin 1920-luvulla kirjailija Maria Jotuni ja hänen puolisonsa Viljo Tarkiainen ostivat alueelta kesäpaikan, myös taiteilija Martta Wendelin muutti alueelle 1930-luvulla ja asui siellä elämänsä loppuun, vuoteen 1986 saakka. (www.tuusula.fi)
Tänä kesänä. 2.5.-3.9.2017, Halosenniemessä on Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi näyttely Into, toivo, rohkeus, jossa keskeisiä aiheita ovat maisemat ja kansankuvaus. Esillä rauhaa ja historiaa henkivässä talossa on Pekka Halosen, Eero Järnefeltin, Venny Soldan-Brofeldtin, Akseli Gallen-Kallelan, Albert Edelfeltin, Helmi Biesen, Maria Wiikin ja Albert Gebhardin maalauksia. Että ei muuta kuin museotöppöset jalkaan ja sinne sitten…
