Malmitalon galleriassa on avoinna juuri nyt taiteilija, taideterapeutti Anna Wilhelmuksen näyttely, joka koostuu monimerkityksisistä maalauksista, joihin hän kertoo saaneensa vaikutteita Piet Mondrianin teoksista.
Piet Mondrian (vuoteen 1912 Pieter Mondriaan, 1872-1944) oli alankomaalainen taidemaalari, eräs tunnetuimmista abstraktin taiteen edustajista ja yksi 1920-luvulla vaikuttaneen De Stijl –ryhmän perustajista. Hän kutsui taidettaan neoplastisismiksi, jossa tyylissä väreillä, muodoilla ja viivoilla on oma itsenäinen, ei vain todellisuuden jäljittelyn arvonsa.
Mondrianin teoksista löytyy useita puuaiheita, jotka ovat olleet Anna Wilhelmuksen erityisen mielenkiinnon kohteena. Wilhelmus on käyttänyt Mondrianin töitä joko maalaustensa lähtökohtana tai osana tekemiään kollaaseja. Teoksia tehdessään hän on esittänyt itselleen kysymyksiä, kuten ”Saako tunnetun taitelijan teosten kanssa ylipäänsä leikkiä?” tai ”Voiko taiteilijan jo täydellisten maalauksien ympärille lisätä enää mitään?” tai Pilaanko nämä Mondriaanin teokset tai kuljenko vapaamatkustajana vain kopioimassa mestaria?” (Malmitalon gallerian esite).
Pablo Picasso on aikoinaan todennut, että ”hyvät taiteilijat kopioivat, loistavat varastavat”, joten taiteessa muiden, erityisesti tunnettujen klassikoiden vaikutteilta voi tuskin välttyä kukaan itsensä vakavasti ottava tekijä. Kirjallisuudestakin on sanottu, että kaikki aiheet on jo kirjoitettu ja usein jopa loistavasti, mutta jokainen voi silti edelleen ottaa oppia mestariteoksista ja niiden onnistuneista rakenteista ja tuoda aiheeseen oman ja yksilöllisen näkökulmansa. Tällöin se on kokonaan uusi ja uniikki teos, joka muistaa kumartaa lähteelleen, kuten tekevät Wilhelmuksenkin työt.
