Ateneumissa avautui juuri italialaisen taiteilijan Amedeo Modiglianin (1884 – 1920) retrospektiivinen näyttely, joka on esillä helmikuun 2017 alkuun saakka; aikaa sen tsekkaamiseen on siis vielä hyvin jäljellä. Esillä on 83 maalausta - lähinnä muotokuvia - , veistosta ja paperipohjaista työtä, joten se on mittava ja maltaita maksanut satsaus. Taidekeräilijä Roger Dutilleul’n aikoinaan hankkimat Modiglianin teokset muodostavat näyttelyn rungon; kuvat keräilijästä taidetta täyteen sullotussa kodissaan ovat myös kiinnostavia.
Pariisin Montparnasse tunnetaan laajalti 1900-luvun alun taitelijaelämän keskuksena. Siellä Modiglianikin vietti aikaa, teki työtään ja inspiroitui taitelijaystäviensä seurassa. Näyttelyyn tutustuessa tuntuukin välillä siltä, että kaikki sen ajan merkittävät taitelijat ovat jollain tapaa tunteneet toisensa. Kuuluisia nimiä vilisee; Pablo Picassoa, Anna Ahmatovaa, Diego Riveraa ja sitä rataa.
Amatöörinäkin tunnistaa Modiglianin työt niiden muotokielen ansiosta; mallien kasvot, kaulat ja kädet ovat pitkät ja kasvot usein myös hyvin selkeät. Silmät ovat mantelinmuotoiset, kuten myös Ateneumiin vuonna 1955 hankittu, Modiglianin parhaaseen luomiskauteen kuuluva Taidemaalari Léopold Survagen muotokuva (1918) osoittaa. Tästä maalauksesta kerrotaan sellaista tarinaa, että Survage kysyi tekijältä, miksi hänen toinen silmänsä näyttää sokealta. Tähän Modigliani vastasi: ”Koska yhdellä silmällä katsot maailmaan, ja toisella katsot itseesi.”
Viimeisin rakastettu, toista lastaan odottanut taideopiskelija Jeanne Hébuterne teki itsemurhan kuultuaan Modiglianin menehtyneen. Heiltä jäi hieman yli vuoden vanha tytär, jonka lähisukulaiset adoptoivat.
(Lähde: www.ateneum.fi)