Ranskalaisen Mia Hansen-Løven ohjaama ja käsikirjoittama elokuva Tämän jälkeen kertoo Nathaliesta, keski-ikäisestä, perheellisestä filosofian opettajasta (Isabelle Huppert), jonka elämässä sattuu useita menetyksiä lyhyen ajan kuluessa. Opettajamies löytää uuden rakkauden, hankala äiti piinaa odotuksillaan, lapset, poika ja tytär, ovat lentämässä pesästä ja opettajan julkaisutuotantokin alkaa olla aikansa elänyttä, nuoremmat ajavat vääjäämättä ohi. Mitä opettajalle itselleen jää käteen tällaisen muutosten vyöryn jälkeen, vai jääkö mitään muuta kuin orastavat haaveet nuoresta rakastajasta ja äidiltä perinnöksi saatu omapäinen Pandora-kissa?
Elokuva kertoo yksilön elämän yllätyksellisistä tilanteista, ranskalaisen hillitysti, mutta pinnan alla kaiken aikaa poreillen. Antoisaa filosofista keskustelua käydään sekä luokkahuoneissa että sen ulkopuolella ja mietitään kuumeisesti, miten kaukaa tai läheltä tämä keskustelu liippaa todellisuutta, kun arki lyö päin näköä.
Leffa voitti Berliinin elokuvajuhlilla 2016 palkinnon parhaasta ohjauksesta, mutta kyllä kuvauskin on laatuluokkaa. Siitä on pitänyt huolen kuvaaja Denis Lenoir.