Pienen linnun elämää

Pikkuli-hahmon luoja Metsämarja Aittokoski ja Pikkuli-pedagogiikan kehittäjät Jennifer Loiske ja Sanna Mattila ovat kirjoittaneet yhdessä Pieni lintu, suuret tunteet – Pikkulin tunnetaito-oppaan. Kirja pohjautuu Pikkuli-kirjoihin ja Pikkuli-animaatiosarjaan. Tähän monipuoliseen lasten maailmaan voi tutustua lähemmin osoitteessa www.pikkuli.fi.

Ennen kuin kahvi jäähtyy

On kuultu, että ihmisiltä on saatettu kysyä elämän loppuvaiheessa, mitä he eniten katuvat elämässä, ja saatu vastaukseksi usein samansuuntaisia mietteitä. Toshikazu Kawaguchin esikoisromaanissa Ennen kuin kahvi jäähtyy (Coffee ga samenai uchini, 2015) elävät henkilöt saavat mahdollisuuden palata menneisyyteen korjaamaan jonkin tekemänsä, nyt kaduttavan asian jo menetetyksi ajatellun läheisen ihmisen kanssa.

Syrjäisellä kadulla sijaitsevan kellarikerroksen oudossa, ikkunattomassa ja pienessä kahvilassa sellainen on mahdollista, mutta asiaa vaikeuttavat monenlaiset säännöt. Aikaa menneisyyteen palaamiseen annetaan vain sen verran, mikä menee, ennen kuin kahvi kuppilan tarjoamassa annoksessa ehtii jäähtyä.

Neljän erilaisen tarinan muodostama kokonaisuus on hellyttävä hyvän mielen teos. Kirja sopii lahjakirjaksikin ja erityisen hyvin joulun seudun lukukokemukseksi, niin jokaista ihmistä koskettavia ovat sen inhimilliset toiveet saada jokin asia muutetuksi siitä, mitä tuli joskus aiemmin tehtyä. Kawaguchin kirjan on suomentanut Markus Juslin.

Tuntematon sotilas

Väinö Linnan (1920–1992) romaanin Tuntematon sotilas julkaisemisesta vuonna 1954 on tänä vuonna kulunut 70 vuotta. YLEllä - Teemalla 5.12. klo 17 alkaen ja YLE Areenassa - teos on kuunneltavissa kokonaan luettuna ja katseltavissa 6.12. itsenäisyyspäivänä Edvin Laineen (1905–1989) ohjaamana elokuvana.

Symbolien joulu

Liisa Väisäsen tietoteos Symbolien joulu alkaa lapsuuden muistosta, kun oman kodin kirjahyllystä otettiin esiin kirja nimeltä Kodin joulu. Siitä Väisänen lapsena tiesi, että nyt alkoi joulun odottaminen.

Symbolien joulu -kirjassa tutustutaan erilaisiin joulun perinteisiin, ja liikkeelle lähdetään adventista, odotuksen ajan saapumisesta. Tarkastelluiksi tulee kaikkiaan kaksikymmentä viisi tuttua jouluperinnettä niiden historiasta lähtien.

Mutta mitä kärpässieni tekee tässä joukossa? Sekin selviää monen muun asian mukana tästä kirjasta, jota voi lukea joulua odotellessa vaikka yhden, hyvin tiivistetyn luvun kerrallaan. 

Emmassa tapahtuu

Kokeileva konkretistmi -näyttely 06.03.2024 - 02.03.2025, Tschabalala Self: Samasta korttelista -näyttely 08.05.2024 - 04.05.2025, Espoon Modernin taiteen museo

Delaunay Sonia (1885-1979), X-Diagonaali

Blomstedt Juhana (1937–2010), Babylon, 1988

Tschabalala Self (1990–), Rakastavaiset kerrostalon ikkunassa, 2024

Tschabalala Self (1990–), Isovarvas, 2019

Kuka kasvattaisi lapsesi?

Tänä läsnäolevaa vanhemmuutta juhlivana päivänä suunnataan katse aina kiinnostavaan aiheeseen, kasvatukseen. Keijo Tahkokallion ja Aulikki Uskin kasvatusaiheisista kirjeistä toisilleen on koottu teos Kuka kasvattaisi lapsesi? Samanlaista kirjeisiin perustuvaa ajatuksenvaihtoa edusti myös aiemmin julkaistu koulumaailmasta kertova Tommi Kinnusen ja Minna Rytisalon teos Huokauksia luokasta.

Kuka kasvattaisi lapsesi? -kirjassa teoksen kirjoittajat vaihtavat ajatuksia muutoksia kokeneesta kasvatuskulttuurista ja oppimisympäristöistä, läheisten omasta osuudesta ja yhteistyöstä kasvatuksessa, opettajan työn arvostamisesta ja lasten parhaaksi toimimisesta sekä kotona että päivähoidossa ja koulussa. Mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita nämä käsitellyt asiat ovatkin uutta ja tulevaisuuden haasteissa mahdollisimman pärjäävää sukupolvea kasvatettaessa.

Kun on ilta

Brittiläisen Tessa Hadleyn (s. 1956) toinen suomennettu romaani on Kun on ilta (Late in the Day). Ensimmäinen Hadleyltä suomennettu romaani on nimeltään Vapaa rakkaus (Free Love). Molemmat kirjat on suomentanut Marianna Kurtto.

Kun on ilta tuo lukijan näköpiiriin kaksi ystäväpariskuntaa, joiden jokainen jäsen on tuntenut toisensa pitkän aikaa. Romaanissa aviopari Alex ja Christine saavat kuulla, että heidän läheisen ystäväpariskuntansa mies, Zachary, on menehtynyt äkillisesti, ja hänen vaimonsa Lydia on suunniltaan tapahtuneesta. Christine yrittää auttaa ystäväänsä Lydiaa ja lupaa, että tämä saa muuttaa asumaan heidän kotiinsa, kunnes selviytyy menetyksestä. Pariskuntien aikuiset lapset asuvat omilla tahoillaan.

Tästä alkaa purkautua tapahtumien ketju, jossa poukkoilee tapahtumia vuoroon nykyhetkessä, vuoroon pariskuntien yhteisessä menneisyydessä. Asiat, jotka alkuun näyttävät selkeiltä, sisältävätkin huomattavan paljon erilaisia vaiheita, jotka kietoutuvat yhteen uudella tavalla, ja tunteita, jotka saavat ja ottavat vallan. Jokaisen elossa olevan henkilön on selvitettävä asiat omalla kohdallaan. Miten monimutkaista, vaiheikasta ja samalla yksinkertaista saattaakin ihmisen elämä olla, siitä kertoo tämä tarina.

Pipsa Possu seikkailee

Pipsa Possu (Peppa Pig) seikkailee pienille tarkoitetuissa pahvisivuisissa kirjoissa samalla opettaen tärkeitä sanoja ja niiden merkityksiä.

Ylös alas, Pipsa Possu -luukkukirjassa lähdetään retkelle, mennään leikkipuistoon ja syödään eväitä. Samalla tulevat tutuiksi monet vastakohtia ilmaisevat sanat. Kirjasta vastaavat Mark Baker ja Neville Astley ja sen on suomentanut Satu Karhu.

Pipsan yllätysjuhlat -luukkukirjassa (kirjoittanut Mandy Archer, suomentanut Heli Anneli Virtanen) kuvataan, millaisia eri asioita syntymäpäiväjuhliin voi liittyä.

Pipsa ja pikkuotukset (kirjoittanut Mandy Archer, suomentanut Virve Lehväs) on koskettelu- ja tunnustelukirja, kuten myös Pipsa ja kivat eläimet (kirjoittanut Taria Hegedus, suomentanut Kirsi Sinko).

 

Aamu ja ilta

Norjalaisen, vuonna 2023 Nobel-kirjallisuuspalkinnon saaneen Jon Fossen (s. 1959) ensimmäinen suomennettu romaani Aamu ja ilta (Morgon og kveld) kertoo päähenkilönsä Johanneksen elämän kahdesta suuresta hetkestä, syntymästä ja kuolemasta. Kirjan on suomentanut Katriina Huttunen.

Johannes syntyy kalastaja Olain ja hänen vaimonsa Martan toiseksi, odotetuksi lapseksi, ja saa jo syntymässään Olain isän nimen. Olai joutuu jännittämään synnytyksen kulkua yksinään, koska vanha kätilö on häätänyt hänet pois tieltä. Vanhemman lapsen, Magda-tyttären, Marta on toimittanut pois synnytyksen ajaksi.

Teoksen toinen osa kertoo iäkkään Johanneksen viimeisistä vaiheista ja asioista, jotka ovat muodostuneet hänelle elämässä kaikkein tärkeimmiksi. Kuin ohimennen sivutaan pieneen kylään ja Johannekseenkin liittynyttä tapahtumaa, joka on jättänyt kaikkiin syvän arven koko elämän ajaksi.

Olain tuntemusten jakaminen lukijalle synnytyksen kestäessä niin kuin Johanneksenkin ajatukset paljon myöhemmin kirjailija on ratkaissut jättämällä tekstistä välimerkit pois. Se toimiikin, kun lukija pääsee näin mukaan päähenkilön tajunnanvirtaan ja ajatuksenjuoksuun. Mikä elämässä on oleellista ja tärkeää, avautuu tässä teoksessa eleettömästi ja liikuttavalla tavalla.

Internetin haasteista taas

Eletään Suomessa ikävää korona-aikaa, syksyä vuonna 2020, jolloin usealla työpaikalla oli jo siirrytty etätyömalliin. Niin oli tehty myös eräässä terapiakeskuksessa. Yllättäen keskukseen tehdään tietomurto, ja kymmenientuhansien keskuksen asiakkaiden henkilökohtaiset tiedot ovat vuotamassa julkisuuteen.

Anja Snellmanin uusimman romaanin, Kirjeitä sotapäällikölle, kertoja on toiminut terapeuttina tässä yrityksessä. Alkujärkytyksestä toivuttuaan kertoja yrittää ottaa selvää, mitä pitäisi tehdä ja miten pitäisi toimia, kun kaikki ovat tapahtuneesta järkyttyneitä.

Pystyäkseen paremmin analysoimaan tilannetta kertoja alkaa kirjoittaa kirjeitä sotapäällikölle, joksi hän kutsuu tietomurtajaa tämän ponnekkaan etunimen tuoman konnotaation vuoksi. Kertoja käy seuraamassa myös rikosta koskevia oikeusistuntoja.

Keskuksen asiakkaiden - ja joskus myös heidän lähipiirinsä - tuska tässä asiassa on täysin omaa luokkaansa, koska arkaluonteisia asioita elämästä ja kokemuksista on tuotu esiin ehdottomaan vaitiolovelvollisuuteen luottaen. Teoksen kertoja kokee hänkin työtovereineen olleensa tästä tietomurrosta kärsijä, mutta eri näkökulmasta kuin asiakkaat. Työntekijät ovat tehneet oman työnsä yrityksessä ajatellen, että yrityksen tietoturva-asiat ovat kunnossa.

Anja Snellmanin kirjoittama teos osaltaan osoittaa sen, että tällaisesta väärinkäytöksestä kärsimään joutuneiden joukkoon kuuluu paljon ihmisiä myös asiakkuuden ulkopuolelta. On tarpeen, että tuodaan esiin näiden usein vaikenemiseen sitoutuneiden ihmisten näkökulma. Kirja kertoo niin realistisesti myös internetin pimeästä puolesta, että se herättää tarpeen sekä tarkistaa omat tietoturva-aukot että pitää visusti huolta yksityisistä tunnuksistaan.

Lasten älypuhelimen käytöstä

Jonathan Haidtin (s. 1963) kirjoittama teos Ahdistunut sukupolvi – Kuinka älypuhelimeen perustuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian (The Anxious Generation, How the Great Rewiring of Childhood Is Causing and Epidemic of Mental Illness) on puhuttanut maailmalla. Haidtin mukaan puhelimeen perustuva lapsuus on vienyt pohjan perinteiseltä kasvatukselta.

Teos jakaantuu neljään osaan: 1. Hyökyaalto, 2. Tausta: Leikkiin perustuvan lapsuuden katoaminen, 3. Suuri uudelleenjohdotus: Puhelimeen perustuvan lapsuuden nousu, 4. Kollektiivinen toiminta terveemmän lapsuuden puolesta.

Haidt korostaa edelleen leikkiin pohjautuvaa kasvatusta lapsen aikuiseksi kasvamisessa. Hän pitää suurena kasvattajien virheenä kahta asiaa; lasten ylisuojelua tosimaailmassa ja lasten alisuojelua verkossa.

Kirjoittaja ehdottaa asian ratkaisemiseksi useitakin asioita, mutta perustavia niistä ovat seuraavat neljä: 1. Ei älypuhelimia ennen lukiota. 2. Ei sosiaalista mediaa ennen 16. ikävuotta. 3. Puhelimettomat koulut. 4. Paljon enemmän valvomatonta leikkiä ja lapsuuden itsenäisyyttä.

Kirjansa lopussa Haidt toteaa: ”Lapsuuden suuri uudelleenjohdotus leikkiin perustuvasta puhelimeen perustuvaan on ollut katastrofaalinen epäonnistuminen. On aika lopettaa tämä koe. Tuodaan lapsemme kotiin.”

Kirjan on suomentanut Kimmo Pietiläinen.