Maria Mustrannan (s. 1976) toinen romaani Äidin tehtävä on psykologinen jännäri. Se kuvaa kahta keskenkasvuisen pojan äitiä, joista toinen kuuluu yhteiskunnan yläluokkaan ja toinen sen vaatimattomaan laitaan. Huolimatta yhteiskunnallisesta asemasta lapsen kasvatuksen kanssa koetut haasteet ovat yhteneviä; tunne-elämän ja käytöksen keskeneräisyyden - oman ja lapsen - yksinäisyyden ja tuhansien muiden asioiden kanssa rinnalla kulkeminen. Tällaisessa asetelmassa lukijallekin hahmottuu hyvin se, että kasvatus ja siinä ilmenevät vaikeudet eivät katso neliömäärää eivätkä kukkaron paksuutta. Hanskoja ei vain voi lyödä tiskiin eikä ottaa lopputiliä. Vai voiko?
Teoksen kertoja Laura on repaleisen taustan omaava yksinhuoltaja, jonka erilaisia haasteita tarjoava Pyry-poika löytää vihdoin ystävän varakkaan perheen Rafaelista. Samalla Laura pääsee poikansa avulla kurkistamaan elämää aidan vihreämmällä puolella ja tutustumaan Mirellaan ja Pekkaan, Rafaelin vanhempiin, ja heidän vauhdikkaaseen, kateuttakin herättävään elämäänsä. Onko kateuteen erityisiä syitä, selviää lukumatkan varrella.
Joskus myöhemmin Laura kirjaa mielessään rehellisesti asioita, mitä hän on kasvattajana itse oppinut: ”1. Lapset ovat kohtuuttomia. (Se on heidän oikeutensa.) 2. Lapsi saa vanhemmasta esiin pahimman. 3. Äidin tärkein tehtävä on suojella lastaan. 4. Mihin ikinä lapsi päätyykään, hän vetää sinne vanhempansa.”
Ajattelemisen aihetta teos antaa. Näkökulma tässä on vanhempien, viran puolesta kasvattavien osalta asia lienee vieläkin monisyisempi.
Maria Mustrannan esikoisromaanista Sokeita hetkiä on kirjoitettu tässä blogissa 3.2.2022.
Maria Mustranta: Äidin tehtävä