Johan Vilhelm Snellmanin (1806-1881) kuolemasta on kulunut tänä vuonna 140 vuotta. Kansallisfilosofi ja fennomaani Snellmanista puhuttaessa viitataan aina hänen suureen innostukseensa suomen kieleen ja suomalaisten omaan rahaan, markkaan.
Millaisia edellytyksiä menestyä omasivat sen ajan naiset? Snellmanin oma äiti Maria oli kuollut 34-vuotiaana vuonna 1814 lapsivuoteeseen kuudennetta lasta synnyttäessään, Snellmanin vaimo Johanna samoin 29-vuotiaana vuonna 1857. Naisen tärkein rooli oli olla kodin hengetär ja synnyttää uusi sukupolvi. Minna Canthilta (1844-1897) puolestaan kuoli mies vuonna 1879 ja hänkin jäi seitsemän lapsen yksinhuoltajaksi.
Suomen kielen riemulaulu
Niin kuin tuuli, joka hongistossa huokuu, / niin kuin heinä, joka heiluu, nuorna nuokuu, / niin kuin aalto, kun se loiskein rantaa kaulaa, / niin kuin leivo, kun se kevätvirttään laulaa / – niin soipi, huminoipi suomen kieli, / viiskielisen kantelomme kaiku!
Niin kun helmi, joka kuoressansa päilyy, / niin kuin aarre, joka suojassansa säilyy, / niin kuin kosken pauhanteissa paasikivi, / niin kuin taivahalla kiintotähtein rivi / – niin säilyy, säihkyy, kestää suomen kieli, / ei arvoltaan konsanaan se väisty!
Ilmari Kianto (1874 -1970), Suomen kielen riemulaulu, säv. Otto Kotilainen
Snellmanin markkojen nostalgiaa. Nyt ne ovat vain nippu paperia.