Jotta ei taas mentäisi heti alkuvuodesta siitä, mistä aita on matalin eikä suorinta tietä sinne, missä ruoho on vihreintä – tiedoksi; se on naapurin puolella, siellä missä on neliöitä ja luntakin tällä hetkellä eniten - niin otettiinpa helmikuun haasteeksi joulupukin lahjapussukassaan tuomat historiantutkija Yuval Noah Hararin (s. 1976) kirjoittamat teokset Sapiens -Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus – Huomisen lyhyt historia, jotka molemmat on suomentanut Jaana Iso-Markku. Kansilehden kertoman mukaan kirjat on julkaistu lähes 40 eri kielellä, niin että jokunen muukin on päässyt tutustumaan teoksiin omalla kielellään suomalaisten lukijoiden lisäksi.
Ensin pitänee varovasti lähestyä näitä paksuja opuksia ihan sisällysluetteloa tutkimalla: Sapiens-teoksessa liikkeelle lähdetään kognitiivisesta vallankumouksesta ja siirrytään maanviljelyn vallankumoukseen, josta Harari toteaa, että se on historian suurin huijaus, jonka syyllisiä ovat muutamat kasvilajit, joiden joukossa ovat vehnä, riisi ja peruna. Kolmas osa on otsikoitu Ihmiskunnan yhdentyminen ja neljäs on Tieteellinen vallankumous. Viidennen osan Jälkisanoissa kirjoittaja toteaa ihmisen pyrkivän lähes epätoivoisesti luomakunnan jumaluuteen, mutta että homo sapiensin pelikentän rajat alkavat kuitenkin olla jo selvästi näkyvissä, niin että ihan kaikkea ei ole luomakunnassa mahdollista saada, rahallakaan.
Homo Deus -teos lähtee siitä, mitä ihmiskunnalle tapahtuu kolmannen vuosituhannen alussa ja esittelee ihmisen uuden tehtävälistan. Teos on jaettu kolmeen osaan, niihin näkymiin, mitä homo sapiensille tapahtuu; se valloittaa maailman, sitten; antaa maailmalle merkityksen ja viimein; menettää kontrollin. Tällöin puhutaan jo meidänkin aikamme polttavasta asiasta, nimittäin siitä, että äly on eriytymässä tietoisuudesta. Viimeinen kysymys nostaakin jo tuskan hien ohimoille ja kuuluu: Mitä tapahtuu yhteiskunnalle, politiikalle ja jokapäiväiselle elämälle, kun ei-tietoiset mutta hyvin älykkäät algoritmit tuntevat meidät paremmin kuin me itse?
