”Sisäänhengitys on elämämme ensimmäinen autonominen liike, uloshengitys sen viimeinen, ja niiden väliin mahtuvat elämämme kaikki hengitykset.”
Tällä toteamuksella alkaa Malla Rautaparran kirjoittama, hengityksen parantamiseen tähtäävä tietoteos Hyvän hengityksen anatomia – Kuinka palauttaa hengitys tietoisuuteen. Kirjoittaja on pitkän ohjaajakokemuksen omaava joogaopettaja. Oppaassa kerrotaan hengitysjärjestelmän rakenteesta ja toiminnasta ja neuvotaan erilaisia harjoituksia, joiden avulla voi päivittäin parantaa omaa hengitystään. Tietoista hengitystä voi harjoittaa missä tahansa ja lähes milloin vain. Tärkeää hengityksen parantamisessa on harjoitteiden säännöllinen tekeminen, jotta muutosta on mahdollista odottaa.
Laura Tresselin esikoiskokoelma, teksti-installaatio Hengitys tarkastelee asiaa runouden kautta. Se on teos, jossa hengitetään sanojen voimalla, ja ollaan myös vedessä, pinnalla ja pinnan alla. Kirja kertoo lyriikan ja proosan keinoin hengityksen merkityksestä:
”…astun ovesta sisään / tarkasti kalibroidut laitteet suorittavat tehtäviään / tänään matka vuoteen vierelle / on kahden hengenvedon mittainen…”
”…muistoni hengittävät / onko se tekohengitystä…”
Tänä keväänä tämä keskeinen elintoiminto on noussut aivan uuteen tietoisuuteen. Tavallisesti hengitystään ei välttämättä edes tiedosta, kun se on jotain, joka koko ajan tapahtuu, kuin itsestään.
”…hengityskoneen palkeen laajenemisen ja tyhjentymisen suhina, / kuin raahaisi venettä hiekalla…”
