”Mitä toivoisin, että minulle opetettaisiin, jos olisin nyt koulussa?” kysyy Perttu Pölönen, sävelkellon keksinyt ja Euroopan 35 lupaavimman nuoren innovaattorin joukkoon valittu mies ja vastaa kirjassaan Tulevaisuuden lukujärjestys, että “kannattaa keskittyä niihin taitoihin, jotka kantavat vielä 20 vuoden jälkeen”. Pölösen mukaan ”työ on siirtynyt lihaksista päähän ja päästä sydämeen”, ja ihmisen tulisi nyt ja tulevaisuudessa keskittyä pehmeisiin taitoihin ja humanistisiin aineisiin, koska vain niiden avulla ihminen pystyy päihittämään koneen.
Tulevaisuuden lukujärjestys - Pölösen kirjoittamasta vain osia lainaten - koostuu seuraavista ‘oppitunneista’:
Tulevaisuus ja teknologiat -tuntien merkittävin työkalu on mielikuvitus ja kaiken lähtökohtana inhimillisyys.
Uteliaisuus ja kokeilu -tunnilla pitää uskaltaa tehdä kysymyksiä ja ihmetellä ja olla pelkäämättä häpeää.
Luovuus ja improvisaatio -tuntien antia on muiden muassa se, että ”luovaa prosessia on vaikea automatisoida, koska sen lopputulos on tuntematon”.
Ongelmanratkaisutaidot ja sopeutumiskyky -tunnilla vaaditaan optimistista asennetta. Asiantuntijuus ei ole enää kiinni iästä, vaan asenteesta ja uuden oppimisen halusta. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen on hedelmällistä.
Intohimot ja luonne -metataitojen tunnilla kehotetaan toteuttamaan omaa itseä monipuolisesti ja kehittämään eri roolejaan.
Kommunikaatio ja tarinankerronta on entistä tärkeämpää, koska tarinoilla luodaan yhteyksiä ihmisten välille.
Kriittinen ajattelu ja tulkinta vaatii kysymään ja kyseenalaistamaan valmiita vastauksia ja luottamaan kysyviin henkilöihin vastauksia antavia enemmän.
Yrittäjyys ja tiimityöskentely -tunnilla puhutaan vastuunkannosta, oma-aloitteisuudesta ja itsensä johtamisesta. Yrittäjäasennetta tarvitaan tulevaisuudessa jokaiselta.
Pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys – tuntien opetusta on esimerkiksi se, että ei väsy pienistä eikä anna onnellisuuden tavoittelun hämätä itseään.
Hyvinvointi ja itsetuntemus – tunnilla opitaan vaikkapa, että pitää ulkoiluttaa aivojaan, luopua kontrollista ja olla rohkea eikä vertailla itseään muihin.
Myötätunto ja rehellisyys – tuntien antia on toisen ihmisen asemaan asettautumisen merkitys ja rehellisyys ihmissuhteissa.
Moraalinen rohkeus ja etiikka -tunnilla kehotetaan tekemään ”sellaisia asioita, joista isovanhempasi olisivat ylpeitä ja lastenlapsesi kiitollisia”.
Ja viimeisenä seuraa sitten jälki-istuntoa: Perttu Pölösen mukaan maailman parantaminen onnistuu parhaiten rakastamalla elämää ja ihmisiä, koska teknologia ja koneet eivät tätä taitoa osaa.
Jotta tulevaisuus ja sen uhkakuvat eivät veisi puhtia toiminnalta, Pölönen neuvoo olemaan kiinni ajassa ja pysymään vuorovaikutuksessa muiden kanssa, koska yhdessä tekeminen vähentää pelkoja tulevaisuutta kohtaan. Jos tänä työelämän tiukkojen arvojen aikana haluaa jotain toisenlaista ajateltavaa, niin tässä on tarjolla nuorta voimaa ja tulevaisuudenuskoa mahdollistavaa meininkiä!
