Täytyy nyt sanoa, että oli lähellä mennä yli hilseen tämä kirja, ja sen vuoksi ja siitä huolimatta se pitikin lukea. Ben Lernerin (s. 1979) suurta epävarmuuden tilaa kuvaava esikoisromaani Lähtö Atochan asemalta tuotti nimittäin epävarmuuden tilan lukijalleenkin. Atochan asema on Madridin suurin rautatieasema, ja se mainitaan tässäkin teoksessa, kun se tuli kuuluisaksi 11.3.2004 tapahtuneissa terrori-iskuissa.
Nuori runoja kirjoittava amerikkalainen muuttaa stipendin turvin Madridiin kirjoittamaan, etsimään itseään ja siinä sivussa kääntämään Lorcaa. Kriisinpoikasta - eikä ihan poikastakaan - lykkää, kun alkaa tuntua siltä, että onko hänellä oikeastaan mitään sanottavaa. Tuttavapiiri laajenee, kaikenlaisia sätkiä kääritään ja valetta tulee suusta eri suuntiin kuin turkin hihasta. Tässä epävarmuuden tilassa runoilija sinnittelee päivästä toiseen, tapaa ystäviään ja miettii runouden tarkoitusta. Atochan asema antanee symbolisen kuvan runoilijan henkisestä kaaoksesta ja jaloilleen tokenemisesta. Vai antaako?
Kirjan kansilehdellä kerrotaan, että kirjailija on saanut jenkeissä muun muassa palkinnon poikkeuksellisesta lahjakkuudesta alallaan. Kirjan on suomentanut Artturi Siltala.
