Ruotsalaisen Sofia Lundbergin (s. 1974-) kirjoittama ja Tuula Kojon suomentama romaani Punainen osoitekirja kertoo lähes 100-vuotiaasta, Tukholmassa asuvasta Doriksesta, joka on erakoitunut ja jonka luona käyvät vain vaihtuvat ja kiireiset kotiavustajat. Ainoa yhteydenpito Skypen välityksellä tapahtuu Amerikassa asuvan sisarentyttärentyttären Jennyn ja hänen perheensä kanssa. Joku kotiavustajista on neuvonut Dorikselle tietokoneen ja Internetin käyttöä, ja sen plaraaminen täyttää hänen pitkät yksitoikkoiset päivänsä.
Doris oli saanut lapsena puuseppäisältään punaisen osoitekirjan, johon isä oli toivonut tyttären merkitsevän kaikki ne ystävät, jotka tämä tapaa elämässään ja matkoillaan erilaisissa jännittävissä paikoissa. Isä oli hengeltään maailmanmatkaaja ja olisi halunnut päästä matkustamaan, mutta olosuhteiden pakosta ja velvollisuudesta hän oli jäänyt isänisänsä verstaan sitomaksi koko elämänsä ajaksi. Iltaisin hän luki yhdessä tyttärensä kanssa kaikista niistä eksoottisista maista ja kulttuureista, joihin hän joskus vielä tulisi matkustamaan. Toive ei isän kohdalla toteutunut koskaan.
Doriksen osoitekirjassa on enimmäkseen sivuja, joissa mainittujen henkilöiden perässä lukee kuollut. Näistä ihmisistä Doris alkaa kirjoittaa ja koota muistojaan ja toivoo, että Jenny joskus lukisi hänen kirjoituksensa. Tästä muodostuu koko tarinan juoni, niistä ihmisistä, jotka ovat tehneet vaikutuksen - hyvässä tai pahassa – Dorikseen ja merkinneet oman puumerkkinsä hänen elämäänsä omalla toiminnallaan. Kaiken taustalla kulkee lähtemättömästi mieleen jäänyt ensirakkaus ja sen täyttymättömyyden mukanaan tuonut haavekuva.
”Toivoisin sinulle kaikkea tarpeeksi. Tarpeeksi aurinkoa valaisemaan päiväsi, tarpeeksi sadetta, jotta osaisit arvostaa aurinkoa, tarpeeksi iloa ravitsemaan sieluasi, tarpeeksi tuskaa, jotta osaisit arvostaa elämän pieniä iloja, ja tarpeeksi kohtaamisia, jotta aina silloin tällöin osaisit jättää myös jäähyväiset.” Näillä sanoilla Doriksen äiti pakon sanelemana aikoinaan siunasi alaikäisen tyttärensä maailman matkoille.
