Ystävän peesissä päästiin seuraamaan Suomen Kansallisbaletin tänään ensi-iltansa saavan Les Nuits – Yölliset tunnit - esityksen kenraaliharjoitusta Kansallisoopperaan. Esitys on ranskalaisen koreografin Angelin Preljocajin sensuelli teos, joka on valmistunut vuodeksi 2013, ja se yhdistelee sekä baletin että nykytanssin liikekieltä.
Esitys pohjautuu tunnettuun Tuhannen ja yhden yön tarinat – teokseen, jossa tarinan mukaan näppärä-älyinen naiskertoja Scheherazade säilyttää henkensä kertomalla yksinvaltias-miehelleen yössä aina yhden tarinan, jonka jättää aamulla niin jännittävään paikkaan, että mies haluaa kuulla lisää eikä mestautakaan vaimoaan heti hääyön jälkeen, niin kuin hänellä on ollut tapana aikaisemmin. Kun on mennyt tuhat ja yksi yötä näiden tarinoiden parissa, mies onkin jo niin koukussa vaimoonsa, että koko lynkkaussuunnitelma unohtuu.
Angelin Preljocaj sanoo: “Haluan tutkia itäisiä kulttuureja, joissa vartaloista tulee merkkejä – kuin tunteiden ja tunnelmien kalligrafiaa. Itämaissa on edelleen sellaista mystisyyttä ja viehätystä, joka vaikuttaa meidän kollektiiviseen alitajuntaamme.”
Näin tanssitaidetta heikommin tuntevana hämmästeltiin, miten kekseliäästi Preljocajin koreografiassa käytetään ihmiskehon pienintäkin liikettä suurten tunteiden ilmaisemisessa. Taitavien tanssijoiden kyvykkyys ilmentää tunteita kehon kielellä hätkähdyttää aina ja toisaalta osoittaa elävästi sen, miten tunteen kieli näkyy arjessa usein kehossakin, halusipa tai ei. Kehon kieltähän on mahdollista myös opiskella, ja se saattaisi helpottaa ihmisten ymmärtämistä, jos vielä osaisi tulkita oikein.
Baletti on Berliinin valtionbaletin tuotantoa ja se esitetään Suomessa seitsemän kertaa tänä keväänä. Musiikista vastaavat Natacha Atlas, Samy Bishai, 79D, John Barry ja James Brown. Constance Guissetin lavastus vie kohti itämaista tunnelmaa, valaistus on Cécile Giovansili Vissièren käsialaa. Baletin kesto on puolitoista tuntia ilman väliaikaa, ja aika kyllä menee kuin siivillä.
(www.oopperabaletti.fi)