Saamelaiset, Suomen alkuperäiskansa, viettävät kansallispäivää 6. helmikuuta. Kuinka paljon oikeasti tiedämme saamelaisten elämästä ja historiasta lukuun ottamatta joikaamista, poroelinkeinoa, upeita kansallispukuja, aitoja käsitöitä tai erilaisia romanttisia käsityksiä suopunkia taitavasti käyttävästä luonnonkansasta? Tiedetään, että suomi ja ruotsi ovat Suomen viralliset kielet, mutta myös eräillä vähemmistökielien puhujilla, kuten viittomakielisillä, romaneilla, karjalaa ja saamea puhuvilla, on lakeihin perustuvia oikeuksia. Saamen lippu virallistettiin vuonna 1986 ja saamelaisten virallinen kansallislaulu Sámi soga lávlla on Isak Saban sanoittama ja Arne Sorlien säveltämä. Suomen saamelaisten tärkein poliittinen elin on Saamelaiskäräjät.
Kuudesta ortografioidusta saamen kielestä Suomessa puhutaan kolmea: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, joista pohjoissaame on yleisin. Saamen kieli kuuluu uralilaisten kielten suomalais-ugrilaiseen haaraan, joten se on kaukaista sukua suomen kielelle. Rehellisyyden nimissä todettakoon kuitenkin, että kun yrittää kuunnella vaikkapa saamenkielisiä uutisia televisiosta ilman tekstitystä, niin kyllä vastuu ymmärtämisestä taitaa usein jäädä kuulijalle. Tulevaisuutta ajatellen on silti hyvä oppia ainakin seuraava lause: "Mun ráhkistan du". Sillä pääsee jo aika pitkälle ystävällisen tutustumisen hitaalla jotoksella!
(lähteitä, mm. sanosesaameksi.yle.fi, www.wikipedia.fi)