”Missä on Otso synnytetty / Mesikämmen käännytetty / luona kuun, tykönä päivän, / Otavaisen olkapäillä. / Sieltä on maahan laskettuna / kultaisessa kätkyessä, vitjoilla hopeisilla.” / Karhun syntylaulu
Näillä sanoilla alkaa nykyään Tanskassa asuvan, alun perin oululaisen Mari Ahokoivun (s. 1984) sarjakuvaromaani Oksi – Laulu äidistä ja tyttäristä, joka kertoo äitikarhusta ja sen poikaspesueesta. Yksi pennuista on erilainen, mystisesti hieman liekkiä muistuttava, ja sitä pentueen muut poikaset pitävät erilaisena ja kiusaavat nimitellen sitä parka-pennuksi. Metsää hallitsee Mana varjolapsineen, taivaan pelottava hahmo on Emuu, joka nimi viittaa mytologian kantavanhempaan. Niiden kaikkien kanssa pennun täytyy oppia pitämään puolensa. Tuli ja sen merkitys tuovat myös teokseen myyttistä symboliikkaa.
Vaikka ei tarkasti tuntisikaan suomalaista mytologiaa, kirja on oikea katselukokemus. Lähes 400-sivuinen teos on suurelta osin mustavalkoinen. Se on kasvutarina riippuvuudesta kohti itsenäistä elämää.
Silja-Maaria Aronpuro on kääntänyt englanniksi sivuilla olevat tekstit. Ne löytyvät sivujen alareunoista.
