Mutta hauki on paljon muutakin, kun luetaan Erkki Lahden kirjoittamaa teosta nimeltä Eränkäynnin perinnesanastoa, johon on koottu alan vanhasta kirjallisuudesta laaja metsästykseen ja kalastukseen viittaava sanasto. Tässä kirjassa esimerkiksi hauelle annetaan noin 190 uutta nimeä, joista vaikkapa lapsuutensa metsässä ja vesillä viettänyt Kirjatimpuri ei ollut kuullutkaan. Siinäpä tullaankin siihen äidinkielen täydelliseen hallintaan, kun joskus väitetään, että joku henkilö osaa täydellisesti oman äidinkielensä.
Jaksetaan nyt edelleen urputtaa, että näin ei taida olla. Henkilö saattaa hallita ehkä osittain oman murrealueensa sanaston pääpiirteittäin, mutta kun siirrytään toiselle alueelle, niin johan alkaa tulla pähkinöitä purtavaksi. Tai kun puhutaan ammattikielistä, joissa jokaisella on oma sanastonsa, joka ei aukea ulkopuoliselle - eikä kai tarvitse auetakaan - kunhan saa jotain tolkkua puheesta. Tai vaikka puhuttaisiin vain yleiskielestä; paljon on erilaisilla merkityksillä ladattua ’salakieltä’, joka näyttäytyy tavanomaisena puhekielenä, mutta sisältääkin joskus aivan päinvastaisia merkityksiä. Tai yhtenä esimerkkinä voisi olla vaikkapa nopeasti muuttuva nuorten suomen kieli, jossa on suomen seassa sanoja ties millä kielellä ja jota fossiilien (lue: aikuisten ja vanhempien) ei haluta ymmärtävän, mutta jota kaikki nuoret itse hyvin ymmärtävät.
Kielen tehtävistä voitaneen mainita sen eri osa-alueita: tiedottava, sosiaalinen, elämyksellinen ja vaikuttava tehtävä. Kielitieteilijät toteavatkin, että ”todellisuus muuttuu eri tavoin, kun sen kulkee kielen läpi. Kielen olemisen tapa on, että kielellä voidaan raapaista todellisuutta vain jostakin tietyistä näkökulmista”.
Mutta mennäänpä takaisin Lahden teokseen ja poimitaan sieltä muutamia arvoituksellisia sanoja ja sanontoja.
Mikä se on?
peninkulma on kyllä myös noin 10 kilometriä, mutta alun perin se on etäisyys, jonka koiran eli penin ääni kantoi, peninkuuluma,
arttukatos ei ole Arttu-nimisen miehen tekemä kattorakennelma, vaan verkkojen ja kapakalan säilytyskatos,
virkatie ei kulje vain Suomesta Brysseliin ja takaisin, vaan se on metsään pilkoin merkitty pitkä polkukierros, jonka varrella on ansoja,
kylmäpiha ei tarkoita Suomen kesäsäätä, vaan se on jäälohkareitten välinen tila, jonne metsästäjät suojautuivat myrskyllä,
kommellus ei ole vain hauska sattuma, vaan myös karhun tekemä harhautusliike (verokarhunkin?),
kotus on kyllä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, mutta sen lisäksi myös oksista tehty linnun ansan suojakatos,
juksata tarkoittaa kyllä narrata, mutta se on myös kalastamista juksalla (mikä taas on juksa, hmm…),
jantukka ei tarkoita Janin hiuspehkoa, vaan se on pitkävartinen kauha, jolla nostettiin silakoita tynnyristä,
kissansoutu ei tarkoita lemmikkieläimen uittamista narussa veneen perässä, vaan se tarkoittaa nuotan soutua lähemmäs rantaa,
isosortti ei tarkoita suurikokoista jätettä menossa jäteasemalle, vaan se on lapasotka,
koivi ei tarkoita väärin kirjoitettua puuta, vaan se on kylän yhteisellä nuotalla saatujen kalojen jakotoimitus,
kosio ei tarkoita vain naimareissua, vaan se on myös iso kala-astia,
puolikalamies ei tarkoita miestä, joka saa saaliiksi vain puolikkaita kaloja, vaan hän on venekuntaan vain työpanoksellaan kuulunut kalastaja,
ja hyväksi lopuksi
öökeli, joka ei tarkoita yöllistä säätilaa, vaan sen on pyssyn lukon ruutiontelo.
