Pyhtäällä sijaitsee keskiaikainen Pyhälle Henrikille omistettu kivikirkko, joka kirkon esittelijän mukaan on yksi niistä kirkoista, jotka rakennettiin 1400-luvun puolivälin paikkeilla noin 20 vuoden aikana. Niihin kuuluivat Pyhtään kirkon lisäksi Pernajan Pyhän Mikaelin kirkko, Porvoon tuomiokirkko, Sipoon vanha kirkko, Vantaan Pyhän Laurin kirkko ja Haminan Marian kirkko, ja niiden pääsuunnittelijana oli tuntemattomaksi jäänyt ”Pernajan mestari”, luultavasti saksalainen rakennusmestari. Myös Taivassalon kirkon suunnittelussa hänellä saattoi olla näppinsä pelissä. On ollut byggmästarella pientä hoppua, jos on sen ajan kulkupeleillä yrittänyt käydä tsekkaamassa vuorotellen kunkin kirkon rakennusvaiheita, niin että paikalliset timpuroijat tehdä pykertävät seinää varmasti oikeaan suuntaan ja sopivalle korkeudelle.
Kirkon pohjoisseinällä on noin kuusi metriä korkea, Jeesus-lasta kantava, Pyhää Kristoforosta esittävä maalaus. Kristoforos on sekä katolisen että ortodoksinen kirkon kunnioittama pyhimys. Kirkon seinämaalaukseen liittyy legenda siitä, miten kookas, yli kaksimetrinen ja vahva Kristoforos, palveltuaan ensin erilaisia muita hallitsijoita ja haluttuaan sen jälkeen palvella ”suurinta kuningasta, jonka tiesi”, kantoi ihmisiä vaarallisen virran ylitse harteillaan. Kerran hän sai kannettavakseen lapsen, jonka paino tuntui lisääntyvän lyijynraskaaksi hänen kantaessaan lasta virran yli. Kädessään Kristoforoksella oli puinen sauva. Kun hän pääsi virran ylitse, lapsi kertoi, kuka hän oli, ja samalla puiseen sauvaan puhkesivat puun vesat. Legendan mukaan Kristoforos kärsi lopulta marttyyrikuoleman. Pyhä Kristoforos on erityisesti, matkailijoiden, merimiesten ja moottoripyöräilijöiden nimikkopyhimys ja kerrotaan, että jos aamulla herätessään näkee Kristoforoksen kuvan nukkumapaikkansa jalkopäässä, elää ainakin sen päivän loppuun saakka. (www.wikipedia.fi)
