Vappulaulu
Nyt iloitkaa, nyt laulakaa, / niin kaunis taas on maa,
mut kauniimpi se toivo on / min kevät kasvattaa:
Nyt vappu on, / nyt vappu on, / taas, veikot laulakaa,
niin että taivaan Iuhtihin / tää laulu kajahtaa.
Maan yrtit vielä unelmoi, / myös neidot unelmoi,
ja ihana se lempi on, / mi linnun virres' soi.
Nyt vappu on, / nyt vappu on, / taas, veikot laulakaa,
niin että taivaan Iuhtihin / tää laulu kajahtaa.
Kuin astuisitte aurinkoon, / niin tienne astukaa,
kuin kuninkaita oisitte / ja teidän kaikki maa!
Nyt vappu on, / nyt vappu on, / taas, veikot laulakaa,
niin että taivaan Iuhtihin / tää laulu kajahtaa.
Oi kuulkaa, sävel siivet saa, / se oikeen kaijun saa,
se päivä kruunaa kunniaan, / ja sitä kuulee maa!
Nyt vappu on, / nyt vappu on, / taas, veikot laulakaa,
niin että taivaan Iuhtihin / tää laulu kajahtaa.
sanat: Larin Kyösti, Kyösti Larson (1873-1948), sävel: Erkki Melartin (1875-1937)
Niin juhlat ovat ohi. / Sataa lunta hitaasti ja ihmeellisesti kuin muistan / lunta kerran sataneen valkoisen talon / yllä. Meidän on palautettava / kaikki mistä tuli ilomme, ei kuitenkaan / sen muuttumista kuvaksi. Eikä sen / muuttumista. Sataa lunta roskille / ja serpentiineille, sataa lunta / lumelle ja muutamalle kynttilälle lumessa, joka pyryää / kuin huimaus. Lauhkeita päiviä, / vesi: Totuus on se, ettemme olleet / edes huomanneet matkustavamme. /
Tua Forsström: Puistot (Parkerna, 1992), suom. Caj Westerberg