Auguste Rodin (1840 – 1917), ranskalainen kuvanveistäjä, ei harrastanut taiteessaan kovinkaan pienikokoisia piperryksiä, jonka voi hyvin todeta Ateneumin äskettäin avautuneessa näyttelyssä. Tunnetuin hänen töistään lienee Ajattelija (Le Penseur), jonka sanotaan vaikuttaneen myös Kansallisteatterin edessä olevan, Wäinö Aaltosen veistämän Aleksis Kiven patsaan muotokieleen. Ajattelija-veistoksen voi reissatessaan bongata eri puolilta maailmaa, siitä on tehty yli 20 vedosta.
Ateneumin näyttely on ensimmäinen näin laaja Rodinin töiden näyttely Suomessa, aiemmin Rodinin töihin on Suomessa voinut tutustua 50 vuotta sitten. Näyttelyssä on esillä myös Rodinin suomalaisten oppilaiden, Sigrid af Forsellesin ja Hilda Flodinin, töitä. Hilda Flodinin yhteen työhön voi tutusta muutenkin ihan arkipäivänä kävelemällä Aleksanterinkatua Senaatintorille päin. Oikealla puolella katua irvistelevät Pohjolan talon kalevalaiset naamiot ovat Flodinin veistämiä. Ne ovat valmistuneet vuonna 1902. (www.wikipedia.fi)
Omana aikanaan Rodin herätti suuria intohimoja kuvanveistotaidetta uudistavana tekijänä. Papparaiseksi, lähes 60-vuotiaaksi, piti päätyä, ennen kuin tunnustusta alkoi sadella. Rodinista sanotaan, että hän osasi muotoilla sekä realistisen ihmisvartalon että näyttää samalla veistetyn hahmon tunnetilan.
Vaikuttava kaikkien muidenkin ohella on myös Rodinin veistos Danaid, joka sekin on nähtävillä Ateneumissa. Kreikkalaisessa mytologiassa danaidit olivat Danoksen 50 tytärtä, jotka tappoivat isänsä käskystä miehensä oitis hääyönä. Siitä tuli heille manalassa rangaistus, jonka mukaan heidän piti kantaa reikäpohjaisilla ruukkuloilla vettä ja yrittää pestä pois syntejään. Siinäpä onkin ollut tyttölöillä arkiaskaretta kerrakseen. Tätä myyttiä ovat eri aikakausien monet taiteilijat, suomalaisista esimerkiksi Walter Runeberg, hyödyntäneet työssään. (www.wikipedia.fi, www.ateneum.fi)
(Auguste Rodin: Pronssiaika, kuva: Linn Ahlgren/Nationalmuseum, Tukholma)