Wiina on viisasten juoma, sanoo wanha kansa ja tietää. Ludvig Holbergin kirjoittama, vuodelta 1722 peräisin oleva juopottelusta kertova Jeppe Niilonpoika on sekin edelleen ajankohtainen. Tästä teoksesta kansan suussakin edelleen pyörii kysymys ’miksi Jeppe juo?’. Yli 300 vuotta on mennyt; joko on saatu vastaus tähän kysymykseen?
Johanna Aatsalon (s. 1967) kirja 2784 päivää teos kuvaa läheisten elämää alkoholiriippuvuuteen sairastuneen kumppanin kanssa. Mieluisan uuden kumppanin tapaamisen jälkeen jo ensimmäiset repsahdukset tuovat suhteeseen shokkireaktion, mutta kun lupauksiin halutaan uskoa, niin yhteinen matka jatkuu. Uusperhe sairastuu omalla tavallaan; tukee, salailee, ymmärtää ja kannattelee, ja suhteen alun hyvä energia alkaa valua yhden aikuisen koossa pitämiseen.
Se tiedetään, että alkoholismi ei katso yhteiskuntaluokkaa eikä varallisuutta. Tässäkin kuvauksessa sairastunut on selvin päin ollessaan yhteisössään menestynyt ja mitä hurmaavin ihminen. Vaikka liikakäyttäjä haluaisi itsekin lopettaa, se on kovan työn takana, vaatii oman tilansa hyväksymisen eikä sittenkään aina onnistu. Kantavia ajatuksia kirjassa herää kuitenkin siitä, että paraneminen on mahdollista muiden tuella, ja sairastuneen läheisten on mahdollista elää omaa elämäänsä yhden sairaudesta huolimatta. Muiden tuella sekin, ja hyvä niin; olemme täällä toisiamme varten.
