On hanget korkeat, nietokset
On hanget korkeat, nietokset, / vaan joulu, joulu on meillä! / On kylmät paukkuvat pakkaset / ja tuimat Pohjolan tuuloset, / vaan joulu, joulu on meillä!
Me taasen laulamme riemuiten, / kun joulu, joulu on meillä! / Se valtaa sielun ja sydämen / ja surun särkevi entisen, / mi kasvoi elämän teillä.
Oi käykää, ystävät, laulamaan, / kun joulu, joulu on meillä! / Se tuttu ystävä vanhastaan, / on tänne poikennut matkoillaan / ja viipyy hetkisen meillä.
Nyt tähtitarhoihin laulu soi, / kun joulu, joulu on meillä! / Nyt maasta taivaaseen päästä voi, / jos sydän nöyrä on lapsen, oi, / kun joulu, joulu on meillä!
Oi, anna Jumala armoas, / kun joulu, joulu on meillä! / Ja kansaa suojaa sun voimallas, / meit' auta näkemään taivaitas, / kun joulu, joulu on meillä!
sanat: Vilkku Joukahainen (1879–1929), sävel: Jean Sibelius (1865–1957), (Op.1 No. 5)