Ikkunasta näkyy hurja kuusiseinä / jokapuolelle törröttäviä oksia / täynnä vihreää elinvoimaa, / näkyy pajuja jotka yhä rehevämmin / työntyvät ihmisten kävelytielle, / näkyy punainen lintu / lentelemässä / pihan ja aarnion välillä.
Ja puutarhani / tämä tuttu, aitaamaton ja villi / on auki noihin / pajujen leppien kuusien ryteikköihin / auki tuntemattomiin viidakkoihin / joissa kaikki lajit ja vaiheet elävät: / muinaisten juurten jälleensyntyneet vesat / saniaisten rikkaus ja aarnien tähtilatvat, / sammakot sudet ja ylhäiset linnut.
Sirkka Selja: Ikkunasta näkyy, kokoelmasta Pisaroita iholla, sarjasta Aarnivaellus, 1978
