Mistä olet kotoisin? Näin kysellään suomalaisen kulttuurin päivänä ja Kalevalan päivänä Ville-Juhani Sutisen kirjassa Matkalla Suomeen – Tarinoita heimojen maasta -teoksen takakannessa. Lähtökohtana Sutisen kirjan rakenteelle ovat Suomen perinteiset heimoalueet Varsinais-Suomi, Häme, Pohjanmaa, Karjala, Savo, Uusimaa ja Lappi. Sakari Topeliuksen Maamme-kirja, joka ilmestyi vuonna 1875, pyrki luomaan maakuntajakoa ja vahvisti heimojen erilaisia piirteitä ja tapoja, jotka kansa sitten omikseen hyväksyi. Kuvassa näkyvä Maamme-kirja on jo kolmaskolmatta, siis 23. painos ja vuodelta 1919, tuoreen itsenäisen isänmaan ensiaskelmilta, ja lienee ollut aikoinaan varsinainen myyntimenestys.
Sutinen haeskelee mahdollisia heimopiirteitä esimerkiksi yhdistämällä rennolla ranteella ominaisuuksia alueella olleisiin todellisiin tai fiktiivisiin henkilöihin. Läntisessä Satakunnassa on kirvestä käyttänyt Lalli, Hämeessä jäyhä Koskela, Pohjanmaalla sitkeä Jaakko Ilkka, Savossa Juutas Käkriäinen, Karjalassa I. K. Inhan kuvaamat runolaulajat, Kainuussa Ryysyrannan Jooseppi, Keski-Suomessa Kauppa-Lopo - tosin Savosta tulleena, ja sitä rataa. Kotimaista kirjallisuutta kahlannut huomaa edellisessä henkilöluettelossa kiinnostavaa yhteneväisyyttä. Ovatko ne sittenkin suomalaiset kirjailijat, jotka ovat aikojen kuluessa luoneet näistä oletetuista heimopiirteistä tunnistettavia henkilöitä ja jopa vahvistaneet niitä!
Sutisen kirja on hauskaa luettavaa, ja kun sitä lukee rinnan Topeliuksen klassikon kanssa, voi aidosti olla iloinen, että koko suomalaisen kulttuurin kirjo - kaikki muutkin kulttuurin alat kirjallisuuden lisäksi - on heimopiirteistä tai niiden puuttumisesta huolimatta niin elinvoimainen ja runsas, voi edelleen hyvin ja kukoistaa.
