Pitkäperjantain hartaaseen teemaan sopii hyvin Annu Hauhon kirjoittama teos Mitä kärsimys opettaa elämästä? Hauholla on pitkä kokemus etiikan, vastuullisuuden ja arvotietoisuuden kouluttajana sosiaali- ja terveysalalla. Kirja pyrkii tarjoamaan eväitä kärsivän ihmisen toimintakyvyn ymmärtämiseen ja eksistentiaalisten kysymysten käsittelyyn.
”Kärsimyskokemus muistuttaa oman olemassaolomme olevan todellista. Se saa meidät polvilleen sen kysymyksen edessä, onko kärsimyksen täyttämä todellisuus enää arvokasta. Silti oleminen sellaisenaan vielä on. Ja jos oleminen on arvokasta, niin kärsimyskin on.”
Kirjoittaja toteaa myös: ”Kun viittaan kärsimykseen, viittaan näin myös toivoon. Kun kuljetan sinua ahdistuksen poluille, haluan tasoittaa tietäsi lohdutukseen. Mikään näistä ei ole vierasta ihmiselle. Kirjan jokaisen luvun sisään olen kutonut keinoja lievittää kärsimystä. Niitä jokainen voi löytää kärsimyksen kohdatessa itsestään tai ottaa käyttöönsä lohduttaessaan toisia kärsiviä.”
Kirjassa käsitellään kärsimyksen monimuotoisuutta seuraavien otsikoiden alla: Mitä kärsimys voi olla? Kärsimyksen monet ilmenemismuodot, Miten nähdä kärsimys, lohduttaa kärsivää ja tuntea lohtua? Arvotietoisuus olemisen ja kärsimyksen havaitsemisessa, Kärsimyksen lievittäminen ja Käsitys kuolemasta vaikuttaa elämään. Loppusanoissaan Hauho toteaa:
”Elämänhistorian, ympäristön, oman kehon ja ajan keskinäisten suhteiden näkyviksi tekeminen ja niiden ymmärtäminen luovat mahdollisuuden minän eheytymiselle ja olemisen kärsimyksen lievittymiselle. Vaikka vastasyntynytkin voi kokea kärsimystä, iäkkäämmällä ihmisellä on paremmat edellytykset hahmottaa kärsimystä elämänkokemuksensa ansiosta. Kaikki tarvitsevat toista ihmistä kärsimyksen lievittymisessä.”
