Piti ensin lukea pitkään Anni Kytömäen uusinta romaania Margarita, ennen kuin kävi selville, mistä romaani on saanut nimensä. Kerrotaanpa se nyt tässä heti alkuun; Margaritana margaritifera on jokihelmisimpukan tieteellinen nimi. Kuin enteellisesti Margarita on myös kirjan päähenkilön, Sennin, toinen etunimi.
Tarina liikkuu monessa eri tasossa 1940-luvun lopun ja 1950-luvun aikana. On Senni, isänsä hierojanammatin opetellut nuori nainen, joka on töissä kauppalan kylpylässä, ja Sennin Petsamoon muutosta haaveileva perhe. On Vehkasalon suuressa aarniometsässä sijaitseva Sarakorven mökki, josta muodostuu Sennille erityinen paikka. On Aaro ja Mikko, Sennille merkittävät miehet, ja luonnontutkija Kairamaa ja hänen poikansa Antti, jotka jokainen omalla tavallaan luovat Sennin elämälle aivan uusia suuntia. Tämän teoksen kantava teema on aarniometsien merkitys ja jokihelmisimpukoiden tulevaisuus ja niiden elinmahdollisuudet vesien laadun heikentyessä ja purojen perkaamisen vuoksi. Jokihelmisimpukoiden uhanalaiseen tilanteeseen on onneksi herätty ja toimiinkin on ryhdytty; kantaa yritetään parantaa koko ajan (www.yle.fi/uutiset 2.3.2021).
Kytömäen aiemmin kirjoittamia romaaneja ovat Kultarinta ja Kivitasku. Mainittakoon vielä, että Margarita-tiiliskiviromaanin painopaperi on kuitua, josta puolet on kierrätysmateriaalia ja puolet FSC-sertifioitua metsää, kulttuuri- ja ympäristöteko tämä kirja on siis ihan konkreettisesti. Teos voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2020.
