Miks’ leivo lennät Suomehen / sä varhain kevähällä,
et viihdy, lintu riemuinen, / sä maalla lämpimällä?
Miks äänes soreasti soi / vain Suomen taivaan alla,
ja vaikka puut ne vihannoi, / sä lennät korkealla?
”Sen tähden Suomeen kiiruhdan / ja lennän korkealla,
kun tahdon nähdä kauneimman / mä rannan taivaan alla.
Ja senpä vuoksi laulan ma, / kun kannel täällä soipi;
ei missään voi niin riemuita / kuin Suomessa vaan voipi.”
Sanat: Rahkonen, Aleksanteri (1841-1877); Leivo, sävellys: Melartin, Erkki (1875-1937)
