Essi Ihosen esikoisromaani Ainoa taivas kertoo 17-vuotiaasta Ainosta, joka on syvästi uskovaisen perheen kolmas lapsi, kuopus. Isä kokee synnintuntoja, koska ei ole voinut saada enemmän lapsia, ja purkaa osin niistäkin tullutta ahdistustaan perheenjäseniinsä, äiti on elämässään alistunut isän määräysvallalle. Näissä olosuhteissa Aino, nuorin lapsista, kipuilee oman elämänsä ratkaisujen kanssa. Hän on jo kihloissa uskonnollisen yhteisön hänelle valitseman pojan kanssa, mutta ei tiedä vielä sitä, kuka hän itse on. Häntä hieman vanhempi sisar Suvi on jo tiensä ja aviopuolisonsa uskonnollisesta yhteisöstä valinnut, Valo, vanhin lapsista, on irtautunut kokonaan seurakunnasta ja elää omaa ’suruttomaksi’ kutsuttua elämäänsä perheensä kanssa.
Tämä nuoren ihmisen ristiriidoista kertova teos valottaa ankaraan uskonnollisuuteen liittyviä ahdistavia tunnekokemuksia, kuten Pauliina Rauhalan samasta aiheesta aiemmin kirjoittamat teokset Taivaslaulu (Kirjatimpuri 13.04.2014) ja Synninkantajat (Kirjatimpuri 16.04.2018), joissa käsitellään uskonnollisen yhteisön vaikutusta koko ihmisen elämään ja toimintaan. Sen lisäksi, että tiivis yhteisö toisaalta tarjoaa vankan turvallisuuden ja huolehtii hyvin jäsenistään, sillä on mahdollisuus ankarimmillaan myös tukahduttaa yksilön omat tarpeet ja jopa tulevaisuuden salaiset haaveet.
