Miina Sillanpää – Edelläkävijä, Aura Korppi-Tommolan teos, valottaa Miina Sillanpään elämää köyhästä torpan tytöstä merkittäväksi suomalaisen tasa-arvon puolestapuhujaksi.
Sillanpää (1866 – 1952) syntyi Jokioisissa köyhään yhdeksänlapsiseen torppariperheeseen, josta lapset lähtivät vieraalle töihin heti kun vellikupin reunan yli näkivät. Kansakouluja alettiin perustaa vasta vuodesta 1867 lähtien, joten Miinakin kävi vain kiertokoulua muutaman viikon. Kiertokouluaikaan opettaja kiersi kylältä kylälle antaen opetusta vain joinakin päivinä kylän lapsille.
Miina aloitti työuransa 12-vuotiaana forssalaisessa tehtaassa, 15 tuntia päivällä, 8 tuntia yöllä. Yötyöläiset saivat käydä tehtaan koulua päivällä, joten siellä Miina pääsi kouluun. Myöhemmin Miinan tehdastyöura muuttui palvelijan ammatiksi.
Sillanpäästä tuli poliittinen henkilö hänen omien kokemustensa kasvattamana. Hän puhui erityisesti lasten ihmisoikeuksien puolesta, mutta kiinnitti lisäksi monin tavoin huomiota palvelijoiden yhteiskunnalliseen asemaan ja myös siihen, miten isäntäperheiden miehet saattoivat käyttää palvelijoita hyväkseen, ja jos sattui vahinko, heidät hylättiin oman onnensa nojaan. Työläisnaisten aseman puolestapuhujana hän teki vuonna 1929 esityksen vähävaraisten äitien avustamisesta ja se johti 1937 äitiysavustukseen ja sitä myöden äitiysavustuspakkauksen tuloon. Hän teki aloitteen Naistenklinikan perustamisesta vuonna 1932, että työläisnaisetkin pääsisivät sairaalaan synnyttämään. Kotiapulaislakia vuodelta 1949 on ryhdytty nimittämään Lex Miinaksi, koska hän oli tehnyt lain eteen työtä jo paljon sitä ennen.
Maltillisena demokraattisena kansanedustajana ja ministerinäkin hän oli mukana luomassa erilaisia parannuksia työväestön oloihin, kuten palvelijoiden työaikalaki ja lastensuojelulaki, joka tuli voimaan 1936. Hän toimi myös Helsingin kaupunginvaltuustossa ja lastensuojelu- ja kotitalouslautakunnassa.
Näkyvin tulos Miina Sillanpään perinnöstä on Helsingin ensikoti ja Ensi- ja turvakotien liitto. Tämä liitto oli yksi Linnanmäen huvipuiston perustajista vuonna 1952. Helsingin ensikoti avattiin kesällä 1942 ja sinne tuli heti niin valtava ryntäys, että kaikkia halukkaita ei saatu mahtumaan taloon. Myös Lepopirtin - nykyinen Siuntion kylpylä - perustaminen vähävaraisille kotiapulaisille virkistykseksi kuuluu Sillanpään pitkään meriittilistaan. Aikamoinen ura on ollut tällä naisella, jolla ei ollut kansakoulun päästötodistusta, mutta joka osasi kyllä lukea ja kirjoittaa. Ja olla erittäin sitkeä oman asiansa puolesta.
Aimo Tukiaisen 1968 veistämä Miina Sillanpään patsas on Helsingissä Tokoin rannassa. Miina Sillanpään säätiö perustettiin vuonna 1965.
