Kaikille valmistuville ja valmistuneille, matkan alussa oleville, matkaa tekeville ja matkansa päättäville lämpimät onnittelut ja lohduksi matkalle Konstantinos Kavafiksen (1863 – 1933) runo Ithaka. Nöyränä, mutta ei nöyristellen, kohti huomista ja uusia haasteita!
ITHAKA
Lähtiessäsi Ithakaan / sinun tulee rukoilla, että matka olisi pitkä, / täynnä seikkailuja ja kokemuksia. / Jättiläiset, yksisilmäiset, / vihainen Poseidon - älä pelkää niitä, / et tule koskaan löytämään mitään sellaista matkallasi, / jos vain ajatuksesi ovat jaloja / ja varjelet tunteita, jotka koskettavat sieluasi ja ruumistasi. / Jättiläiset, yksisilmäiset, / riehuva Poseidon - et koskaan kohtaa niitä / ellet kuljeta niitä sielussasi, / ellei sielusi nostata niitä eteesi.
Sinun täytyy rukoilla, että matka olisi pitkä. / Kesäaamuin laskeudu satamiin, / joita et ole koskaan aikaisemmin nähnyt, / nauttien ihastuneena; sinun täytyy / pysähtyä foinikialaisten kauppapaikkoihin / ja ostaa hyviä tavaroita, helmiäistä ja korallia, / meripihkaa ja norsunluuta, / kaikenlaisia aisteja herättäviä tuoksuvia öljyjä, / niin paljon kuin näitä voit vain hankkia; / sinun täytyy mennä moniin Egyptin kaupunkeihin / yhä vielä oppimaan niiltä, jotka tietävät.
Sinun täytyy aina pitää Ithaka mielessäsi, / sinne saapuminen on sinun päämääräsi. / Mutta älä lainkaan kiirehdi matkallasi. / On parempi, että se kestää monta vuotta; / ole vanha kun ankkuroit sen rantaan, / rikkaana kaikesta, minkä olet saavuttanut matkalla, / sillä älä odota Ithakan antavan sinulle rikkauksia. / Ithaka on antanut sinulle loistavan matkan. / Ilman Ithakaa et olisi koskaan lähtenyt liikkeelle. / Ithakalla ei ole sinulle enää mitään annettavaa.
Vaikka saari on köyhä, / Ithaka ei ole pettänyt sinua. / Olet tullut viisaaksi, olet kokenut, / ja silloin olet ymmärtänyt / Ithakan merkityksen.