Tässä kuluvalla viikolla tuli mieleen, että ollaan sitä taas keväisin yhden lajin hullu, nimittäin puutarhaseonnut. Sen lajin diagnoosin saaneita näkee keväisin joka puolella taimimyymälöissä, kesäkalustekaupoissa ja pihamailla ja näyttää siltä, että tauti on lisääntymään päin.
Siitä ajatuksesta kirjatimpurin aivot mennä lynkkäsivät Veikko Huovisen Konsta Pylkkäsmäiseen (sekin lajinsa hullu!) tapaan pohtimaan hullu-sanan monivivahteista käyttöä kielessämme sekä positiivisessa että negatiivisessa merkityksessä ja myös sen erilaisia synonyymejä: järjetön, älytön, mielipuolinen, sekopää, mieletön, tärähtänyt, kahjo, pöpi, mielenvikainen, pönttö, pöljä; hölmö, hupsu, tyhmä, ajattelematon. Entäs sitten sanan alkuun liitetyt tarkennukset: seinähullu, juoppohullu, suuruudenhullu, pähkähullu, kylähullu, työhullu, lapinhullu, urheiluhullu, autohullu, kirjahullu, siivoushullu, saunahullu. Mikä tahansa etuliite kelpaa ja tuloksena on ilmiö, joka kuvaa omistajaansa, onneksi enimmäkseen kuitenkin positiivisesti. Niin kutsutun terveen ihmisen hulluus katsotaan usein tosikkouden vastakohdaksi. Mielenkiintoista olisi tunnistaa myös se raja, kun jonkin lajin hulluus vaihtuu jostain positiivisesta ilmiöstä ei niin positiiviseksi asiaksi tai ilmiöksi.
Kansan kekseliäissä sananlaskuissa ja sanonnoissa hullu-sanaa vasta suositaankin:
Tykkää kuin hullu puurosta. / Edes joku tolkku pitää olla, sanoi hoitaja kun hullua elvytti. / Hulluilla on halvat huvit. / Hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa. / Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. / Hulluja on 99 eri lajia ja kärrihurjat (!!!) erittäin. / Hullulla on halvat huvit, viisaalla vielä halvemmat. / Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaiset. / Hullun eväs ensin syödään. / Hulluna on hyvä olla, kun ei vain järkeä puutu. / Ensimmäinen hullunmerkki on se, jos luulee itseään viisaaksi. / Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata. / Kyllä siinä melua syntyy, kun kaksi hullua yhteen tulee. / Sormet suussa hullun lapsen, peukalo ujon urohon. / Ei se oo hullu, joka maansa myö, vaan se joka siemenensä syö. /
Hullutellaan siis ja ollaan iloisesti hulluja, kukin omalla viisaalla tavallamme.