Noitarakastaja

Miltä tuntuu jättää kumppaninsa ja lapsensa suuren rakkauden vuoksi ja mitä siitä saattaa seurata? Näitä kysymyksiä pohtii Astrid Swan (s. 1982) romaanissaan Noitarakastaja.

Runoilija Annika on ollut vuosia naimisissa turvallisen ja kiltin miehensä kanssa, kun rakkaus ja vapauden kaipuu iskee koko voimallaan ja vie mennessään. Annika jättää miehensä Paulin ja pienen tyttärensä Leilan, muuttaa yhteen ihastuksensa D:n kanssa ja pian sen jälkeen myös tämän kotimaahan Kanadaan. Hän alkaa kirjoittaa kirjeitä tyttärelleen, vaikka tältä ei koskaan tule äidille vastausta.

Annika palaa pian takaisin Suomeen D mukanaan, hankkii tämän kanssa alkeellisesti varustetun talon maalta ja toivoo, että suhde tyttäreen elpyisi. Muutosta ei kuitenkaan tapahdu. Annika kirjoittaa silti edelleen tyttärelleen kirjeiden sävyn tummetessa yhdessä D:n kanssa vietetyn ajan kanssa. Lukijaa kiinnostaa myös Paulin osuus siihen, että yhteyttä äidin ja tyttären välille ei synny.

Swan kirjoittaa Annikan tunne-elämän koko pitkän kaaren sen huumaavasta alusta haasteiden ja silmien avautumisen kautta päätökseen asti tuoden esiin myös tyttären kipeän kasvun vaiheita yhdessä isän kanssa vietettyinä vuosina. Lopputulemaksi päähenkilön syyllistämisen sijasta jääkin, että elämä pitänee ensin uskaltaa elää, ehkä vasta sitten voi tietää, ovatko uhraukset olleet liian suuria.

Teinin mieli

Janna Mannisen ja Leea Mattilan teos Teinin mieli – Opi ymmärtämään nuorta valottaa erityisesti kasvattajille ja nuorten kanssa töitä tekeville, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia nuoren ihmisen elämään liittyy. Liikkeelle lähdetään varhaislapsuudesta, jolla kirjoittajien mukaan on merkittävä vaikutus yksilön mentalisaatiokyvyn kehittymiseen.

Kirjan pääteoria, mentalisaatio, on idea, joka pyrkii ymmärtämään toisen ihmisen mieltä. Teoksen mukaan tämän kyvyn kehittyminen alkaa varhaislapsuuden turvallisissa ihmissuhteissa. Hyvän kehityksen mahdollistuessa mentalisaatiokyky on jo viisivuotiaalla lapsella. Miten tämä liittyy teini-ikäisen nuoren kanssa elämisen haasteisiin, sitäkin käsitellään tässä teoksessa. Aihe on tärkeä ja avartavaa luettavaa kenelle tahansa, ei vain kasvatustyötä tekeville.

Nuorten asiaa käsitellään kirjassa kolmen otsikon alla: Mistä nuoren kehityksessä oikein on kyse? Mielekäs arki teinin kanssa ja Huolen ja helpotuksen aiheita. Vuonna 2019 Manninen ja Mattila ovat kirjoittaneet yhdessä myös kirjan Mitä ihmettä? Opi ymmärtämään lapsesi mieltä.

Holly

”Eva on hieman poissa itsestään, hän tuntee olevansa tyhjä taulu tai hylätty taajama, jokin unohdettu ontto pinta joka vain odottaa, että asioita alkaa tarttua siihen.”

Ja niin alkaakin, tarttua. Evaan, joka on elänyt aina äitinsä, menestyvän lehden päätoimittajan Helenen varjossa ja edelleenkin hänen kodissaan, tosin nurkkakomerossa. Sen äiti on hänelle järjestänyt, että aikuinen tytär saa ’omaa tilaa’ ympärilleen.

Nyt tunnettu näyttelijätär Holly on kutsunut lehden toimittajan kotisaarelleen tutustumaan erittäin harvinaiseen lintuun, jonka Holly on ilmoittanut nähneensä saarella. Helene lähettää sinne tyttärensä Evan, joka näin pääsisi tutustumaan lintuihin, joista hän on aina ollut hyvin kiinnostunut.

Mikä onkaan Hollyn motiivi kutsua toimittaja saarelle, entä Helenen ja Evan suostuminen kutsuun? Nuoren naisen maailma revähtää viikossa apposen auki ja tarjoaa hänen eteensä elämän. Mutta millaisen ja miten hän ottaa sen vastaan?

”Hän avaa silmänsä, ajattelee eksymistä. Sekä ihminen että lintu voivat eksyä. Jos vihermehiläissyöjä tosiaan on täällä, se on pahasti eksynyt. Tai sitten se on tehnyt kunnon irtioton.”

Maisku Myllymäen (s. 1982) romaani Holly pitää hyvin otteessaan, etenkin kun ennusmerkit väreilevät jo ilmassa.

Vedestä ja surusta

”Ajattelen vanhusta, joka kiipeää vuorelle vetääkseen huipulla viimeisen henkäyksen ja koen suurenmoista erakkoyksinäisyyttä. Viime vuodet ovat saaneet minut hakeutumaan yhä kauemmaksi muista. On vaikea kuulua joukkoon kun ei kuulu edes itseensä.”

Näin ajattelee minä-kertoja kiivettyään Islannissa sijaitsevan Laugarvatnin kylän läheiselle vuorelle. Hän on tullut islantilaiseen residenssiin pariksi kuukaudeksi kokoamaan voimiaan, ajatuksiaan ja kenties myös kirjoittamaan. Luonnon karun voiman ja kahden vanhemman residenssivieraan seurassa avautuu tilaa myös mieleen pohtia aiemmin yllättäen eteen tullutta, mutta jo voitettua vakavaa sairautta.

Salli Karin (s. 1986) luonnon ilmiöitä ja erityisesti veden liikkeitä ja merkityksiä tarkasti huomioiva esikoisromaani Vedestä ja surusta välittää lukijalle vakavasti sairastuneen nuoren ihmisen epätoivon ja ahdistuksen koko kuvan. Runollisuudessaan se antaa myös lohdutuksen siemenen:

”Tavoittelen meren oivallusta. Voisiko se kertoa minulle jotain oleellista olemisesta, vihjata mistä löytää sen ytimen.”

Suomen luonnon päivä 31.8.

Suomen luonnon päivä 31.8.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu 2024 sisältää yleisesityksen ympäristön sääntelystä.

Teoksen esipuheen mukaan ”kirjan aihealueisiin kuuluvat yleisen ympäristön- ja luonnonsuojelulainsäädännön lisäksi ilmansuojelu ja päästökauppa, luonnon virkistyskäyttö, vesilainsäädäntö, jätehuolto, kemikaalit ja torjunta-aineet, terveydensuojelu ja geenitekniikka, eläinten ja kasvien suojelu, metsätalous, ympäristövahingot, ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristöhallinto ja sen lisäksi myös muuta aihepiiriin liittyvää lainsäädäntöä.”

Vaikka ei lakitekstien parissa työkseen toimisikaan, lakikokoelma sisältää monia mielenkiintoisia tietoja. Esimerkiksi Valtioneuvoston asetus luonnonsuojelusta 30.11.2023/1066 sisältää luettelon Suomessa rauhoitetuista kasvi- ja eläinlajeista. Pitkä luettelo kertoo siitä, että vaarassa olevia lajeja on yllättävän paljon ja suojeluun on todellista tarvetta. Vieraslajit mainitaan myös; niiden kohdalla hämmästyttää erityisesti kasvien määrä. Vieraslajeihin kuuluu jo viitisentoista kasvia, joten niiden kitkeminen ympäristöstä on tärkeää työtä.

Äkkää ja tökkää

Äkkää ja tökkää – Eläimet on tarkkoja havaintoja ja uusien asioiden oppimista edistävä pahvisivuinen kuvakirja. Kirjan mukana vaelletaan Viidakossa, Meressä, Metsässä, Järvellä, Talvella, Yöllä, Savannilla, Maatilalla, Maan alla, Kotona, tavataan Koirat, ja lopussa on vielä kuvitettu Sanasto kirjan eläimistä.

Teos kuuluu kirjasarjaan Äkkää ja tökkää. Lapsen kanssa kirjoja katsoessaan aikuinen voi valita sivuilta lapsen ikään sopivat asiat, joten se soveltuu eri-ikäisille lapsille.

Äkkää ja tökkää -sarjan tekstit ovat Kalle Nuuttilan ja kuvitukset ja taitot Riku Ounaslehdon käsialaa.

Rajojen vetämisestä

Nedra Glower Tawwab on viidentoista viimeisen vuoden ajan yrittänyt auttaa ihmisiä ihmissuhteisiin liittyvien rajojen tunnistamisessa. Kirjassaan Vedä rajat perheessä – Löydä tasapaino läheisissä ihmissuhteissa (Drama free – A Guide to Managing Unhealthy Family Relationships) hän pyrkii auttamaan rajojen hahmottamisessa kaikkein lähimpien kanssa eli perheen sisällä. Kirjan ovat suomentaneet Lauri Sallamo ja Heidi Tihveräinen.

Kirja on jaettu kolmeen osaan: Irti vahingollisista toimintamalleista, Kohti parempaa ja Kasva ja kehity. Johdannon mukaan teos pyrkii vastaamaan kahteen tärkeään kysymykseen: Miten ylläpitää tervettä suhdetta perheenjäseniin, kun suhteessa on ongelmia? ja Miten katkaista välit perheenjäseneen, kun ei halua enää ylläpitää suhdetta?

Nedra Glower Tawwab on aiemmin kirjoittanut aiheeseen liittyen myös teoksen Vedä rajat ja ota oma elämä haltuusi, suomentajat tässäkin teoksessa ovat Lauri Sallamo ja Heidi Tihveräinen.

Pitkillä vaelluksilla

Jouni Laaksosen ja Päivi Mattilan – molemmat pitkien vaellusten konkareita – Pitkät vaellukset – Kuukausiksi retkelle -kirjassa pitkäksi vaellukseksi katsotaan noin kuukauden tai sitä pidempään kestävä patikointi-, melonta- tai hiihtovaellus. Kirjoittajien mielestä se, mikä tekee pitkästä vaelluksesta niin merkittävän, on, että työstressiä tai muita kiireitä ei jouda miettimään, kun on pakko keskittyä läsnä olevasta hetkestä selviämiseen.

Kirjassa esitellään sekä Suomessa sijaitsevia merkittyjä, pitkiä reittejä että myös muualla maailmassa, kuten eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, sijaitsevia pitkiä patikointireittejä. Annetaan myös ohjeita, millaisia asioita on huomioitava ulkomaiden reiteillä. Etukäteissuunnitteluun ja maastossa liikkumiseen kiinnitetään huomiota. Pyöräilijöitäkään ei ole unohdettu.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanoo vanha kansa. No ehkä ei mene ihan niin puhuttaessa pitkästä vaelluksesta, mutta hyvä etukäteissuunnittelu auttaa varmasti matkanteossa. Laaksosen ja Mattilan teos sisältää myös muiden pitkän matkan vaeltajien antamia haastatteluja.

Ylä-Savon historiaa

Uudisraivaajien maa – Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot on Jari Ojalan ja Riina Turusen toimittama historiallinen tietoteos, jonka kokoamiseen ja kirjoittamiseen on osallistunut mittava joukko tutkijoita ja asiantuntijoita ja tuottamiseen teoksen rahoituksen mahdollistaneita tahoja.  Myös paikallisten asukkaiden tieto on ollut tarpeen kirjaa työstettäessä.

Ylä-Savoksi tässä teoksessa katsotaan nykyiset Ylä-Savon seutukunnan rajat; Pohjois-Savon maakunnan pohjoisin osa, johon kuuluvat Iisalmen ja Kiuruveden kaupungit, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä ja Keitele. Asukkaita tällä alueella on noin neljäsosa Pohjois-Savon maakunnan asukkaista.

Kiinnostavia vanhoja kuvia ja karttojakin sisältävän teoksen pääotsikoita ovat Asuttaminen, Kasvu ja eriarvoistuminen ja Modernin kynnyksellä. Kyseessä on tieto- ja kuvateos, joka avaa menneisyydestä kiinnostuneelle lukijalle laajan näkymän yläsavolaisen kansan elämään ja arkeen 1500-luvulta lähtien.

Fanni

Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin tunnetaitoja lapsille opettavassa kirjasarjassa on uusi tulokas Fanni ja ISO ikävä. Kannet ja kuvitukset sarjaan on tehnyt Linnea Bellamine.

Fanni on norsunpoikanen, jonka äiti on lähdössä yön yli matkalle. Fanni on sen ajan tuttavaperheessä hoidossa. Siellä ollessaan hän ikävöi äitiään, mutta myös poissa olevaa isäänsä. Näitä ikävöimiseen liittyviä erilaisia, voimakkaita tunteita kirja käsittelee hienovaraisesti.

Kirjan lopussa on erillinen aikuiselle tarkoitettu osa Tietoa tunnetaidoista. Tässä yhteydessä käsitellään perhesuhteisiin ja erossa olemiseen liittyviä monenlaisia tunteita ja kysymyksiä, joita lapsen mielessä saattaa herätä. Lisäksi lopussa on tehtäviä, joita voi tehdä sekä yhdessä lapsen kanssa että aikuinen omalla tahollaan.

Fanni-sarjassa ilmestyneitä kirjoja on käsitelty aiemmin Kirjatimpurissa 1. helmikuuta 2024.

Koulun taulut

Ei tule ihan ensimmäisenä mieleen, että jokin koulu voisi toimia samalla myös taidegalleriana. Näin kuitenkin on Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa, jossa taidegalleria on toiminut koulun tiloissa kolmessa eri rakennuksessa; Yrjönkatu 24:ssä (1889–1937), Nervanderinkatu 13:ssa (1937–1972) ja Isonnevantie 8:ssa (1972 lähtien).

SYK, joka aloitti toimintansa ensimmäisenä suomalaisena yhteiskouluna 1. päivänä syyskuuta vuonna 1886, sai innoitusta taidehankintoihin Taidetta kouluihin -yhdistykseen liittymisestä 1900-luvun alusta lähtien. Sen jälkeen taidekokoelma on karttunut muotokuvien, koululle lahjoitettujen ja sinne hankittujen maalausten, veistosten ja grafiikoiden muodossa.

Pekka Hako on yhdessä monien muiden henkilöiden, kuten taiteilijoiden ja SYK:n entisten ja nykyisten työntekijöiden, kanssa koonnut kiinnostavan kirjan Koulun taulut – Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun taidetta koulussa sijaitsevista taideteoksista, niiden hankinnasta ja taustoista ja teosten ja hankinta-ajan tapahtumista. Valokuvaajat Rauno Träskelin ja Katariina Träskelin ovat kuvanneet kokoelman taideteokset.

Deborah Levyä jälleen

Etelä-Afrikassa syntyneen ja Englannissa asuvan Deborah Levyn (s. 1959) elämäkerrallinen trilogia: Mitä en halua tietää (Things I Don’t Want to Know, 2013), Elämisen hinta (The Cost of Living, 2018) ja Omistuskirjoituksia (Real Estate, 2021) vaatii hidasta ja pohtivaa lukemista, eikä vain kirjallisten viittaustensa vuoksi. Pitkästä avioliitosta pystyyn kuolemisen pelosta eronnut kirjailija haaveilee isosta vanhasta talosta ja granaattiomenapuusta, mutta todellisuus tarjoaakin hänelle monenlaista muuta, joka osoittautuu arvokkaammaksi kuin tavaran omistaminen.

Levystä on aiemmin kirjoitettu Kirjatimpurissa toukokuun 9. päivä vuonna 2023 otsikolla Levyä levyttämässä. Kaikki Levyn teokset on suomentanut Pauliina Vanhatalo.

Valkenee kaukainen ranta

Eletään 1800-luvun viimeistä vuosikymmentä savolaisessa pikkukaupungissa. Ulrika on vaatimattomasta taustastaan huolimatta päässyt kohtalaisen hyviin naimisiin, hänellä on kaunis talo miehensä kanssa ja lyseota käyvä poika, josta joskus tulee yliopiston käynyt akateeminen mies. Pienen tyttärensä Ulrika on aiemmin menettänyt. Kaikki muu on melko hyvin ja pääsy-yritys kaupungin parempiin piireihin hyvässä vaiheessa.

Yllättäen Ulrika menettää miehensä ja ulkoisen statuksensa ja joutuu ajattelemaan koko elämänsä uusiksi.  Poikansa koulutuksen vuoksi hän ottaa pestin Hämeeseen vaivaistalon johtajattareksi; sillä tavoin hän saa itselleen asunnon, ruuan ja palkkaa. Poika jää kaupungin lukioon opiskelemaan viimeistä vuottaan.

Ulrikan työ osoittautuu vaativaksi ja raskaaksi, ja hän koettaa selvitä siitä olemalla ylimielinen hoidokkejaan: köyhiä vanhuksia, sairaita, mieleltään järkkyneitä, työtä vieroksuvia miehiä ja arveluttavaa elämää viettäneitä naisia, kohtaan.

Poikansa vuoksi Ulrika päättää olla yhden vuoden tiukassa paikassa, kunnes poika lähtisi opiskelemaan. Hiljalleen, arkisen työn lomassa Ulrika huomaa, että hänen hoidokkinsa ansaitsevat arvonsa yhtä hyvin kuin hän itsekin ja että joskus ihmisen elämä saattaa kääntyä sivuraiteelle ilman, että sellaiseen on itse voinut vaikuttaa. Myös lähempi tutustuminen vaivaishoitohallituksen esimieheen ja vaivaistaloon työhön saapuvaan viljelyksiä hoitavaan voutiin osoittavat Ulrikalle, mikä ihmisten välisissä suhteissa on merkittävää.

Valkenee kaukainen ranta on kirjoittajansa Johanna Annolan (s. 1976) ensimmäinen historiallinen romaani. Romaania lukiessa tulee kiinnostavan ajankuvauksen lisäksi pohtineeksi, miten samojen kokemusten faktan ja fiktion voi kokea tunnetasolla. Siinä fiktio taitaa vetää pidemmän korren.

Sintti neuvolassa

Sintti on Virpi Pennan kirjoittama ja kuvittama lastenkirjasarja, joka käsittelee taapero- ja leikki-ikäisen lapsen arjen tapahtumia.

Sintti neuvolassa alkaa hauskasti kodin aamutoimilla ennen neuvolaan lähtöä. Sinne reipas Sintti menee äidin, pehmolelujen ja eväiden kanssa. Kirjassa kerrotaan havainnollisin kuvin, mitä Sintille neuvolassa tapahtuu. Lukukokemuksen lisäksi se ennakoi neuvolakäyntiä, joten kirjan avulla voi yrittää vähentää tapahtumaan ehkä liittyvää jännitystä.

Sintti-sarjaan kuuluvat myös kirjat Sintti ja litsläts-päivä, Sintti ja pullapuuhat ja Sintti siivoaa.

Vahvaan vanhemmuuteen

Becky Kennedyn eli Dr. Beckyn kirjoittama teos Vahva vanhemmuus – Kuinka löytää hyvä itsestään ja lapsestaan (Good Inside - Practical Guide to Becoming the Parent You Want to Be) vaikuttaa kasvatusoppaalta, joka kasvattanee lapsen vanhempaa ainakin yhtä paljon kuin itse lasta, mikäli uskoo kirjoittajaa ja ottaa kirjan opit onkeensa. Teoksen on suomentanut Suvi Kauppila.

Varhaisvuosista - vuodet syntymästä kolmeen ikävuoteen, vaikka lapsi ei muistaisikaan niitä myöhemmin - Dr. Becky toteaa: ”Kyvyn olla tyytyväinen itseensä, sietää epäonnistumisia, pitää yllä lujia rajoja, puolustaa omia oikeuksiaan, ja muodostaa yhteyksiä toisiin… Kaikki tärkeät aikuisuuden dynamiikat ovat seurausta varhaisesta ohjelmoinnistamme. Elämän ensimmäiset vuodet pohjustavat seuraavat sata vuotta.”

Toisaalta Dr. Beckyn mukaan koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Siihen tarjoaa rakennuspalikoita teoksen toinen osa Yhteyden rakentaminen ja käytökseen puuttuminen.

Kirjoittaja kritisoi pyrkimystä kasvattaa onnellisia ihmisiä sen sijaan, että kasvatettaisiin resilienssiin eli joustavuuteen, henkiseen selviytymiseen ja uudestaan suuntautumiseen kykeneviä ihmisiä. ”Mitä enemmän painotamme lasten onnellisuutta ja ”hyvää oloa”, sitä todennäköisemmin heistä kasvaa ahdistuneita aikuisia”, Dr. Becky sanoo.

Dr. Becky tarjoaa erilaisia strategioita haastavien tilanteiden purkamiseen tavalla, jossa lapsi oppii tunnistamaan omia tunnekokemuksiaan ja säätelemään niitä. Tässä yhteydessä korostuu myös aikuisen kyky toimia turvallisena, kannustavana ja lapsen persoonan hyväksyvänä aikuisena.

Ihmiskunnan tulevaisuuden mahdollisuuksia

Ihmiskunnan tulevaisuuden historia – Miljoonan vuoden näkökulma (What We Owe the Future – a Million Year View) on Oxfordin yliopiston filosofian professorin, William MacAskillin (s. 1987), idea- ja ohjekirja tulevaisuuden haasteita pohtiville ihmisille.

Kirjoittaja tuo esiin johtoajatuksensa, longdeterminismin. Se on idea, ”jonka mukaan aikamme keskeinen moraalinen prioriteetti on vaikuttaa erittäin pitkän ajan tulevaisuuteen myönteisesti.”

MacAskill pitää ideaa kuitenkin haastavana, koska se merkitsee sitä, että meidän nyt elävien pitäisi pystyä ottamaan huomioon elämän mahdollisuus myös sellaisille ihmisille, joita ei vielä ole olemassa. Ja vanhan kansan opetusten mukaanhan se kait tarkoittaisi, että pystyisi ajattelemaan ja toimimaan myös muita kuin itseään ja omaa hyvinvointiaan edistääkseen.

Teoksen sisältö on otsikoitu seuraavalla tavalla; Katse kauas tulevaisuuteen, Kehityspolun muutokset, Sivilisaation turvaaminen, Maailmanlopun arviointi ja Toimeen ryhtyminen. Kirjasta löytyy myös liite Argumentit longdeterminismiä vastaan. Kirjan on suomentanut Mari Janatuinen.

Lukemisesta

Lukeminen on taitolaji – puheenvuoroja lukijoista, lukemisesta ja lukutaidosta pohtii moniäänisesti lukemisen ja lukutaidon merkitystä. Lukutaidon ajatellaan olevan oppimisen peruskivi, ja sen, että ymmärtää eri tekstien olevan erilaisia ja eri tavoin tulkittavia, katsotaan olevan oleellinen elämässä selviämisen taito. Miten saada lapsi, nuori tai aikuinen innostumaan lukemisesta, onkin tuhannen taalan kysymys, jota teoksen haastattelemat ammattilaiset pyrkivät lähestymään.

Kirjan sisältö on jaettu kahteen osaan: Lukijaksi kasvetaan ja kasvatetaan ja Lukijayhteisöissä toimitaan. Lukeminen on taitolaji on Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2024.