Ruokasankareista

Anni Pyykön ja Eveliina Nettin kuvakirja Venni ja Lyly – Ruokasankarit kertoo Vennistä ja hänen pehmolelustaan Lylystä. Lyly on tarkka siitä, että Venni syö lautasensa tyhjäksi eikä jätä ruokahävikkiä. Lyly tietää tarkalleen, mistä ruoka jokaisen lautaselle tulee; luonnosta. Siksi kaverukset päättävät ryhtyä ruokasankareiksi ja alkavat taistella ruokahävikkiä vastaan.

Lyly havainnollistaa Vennille esimerkiksi ruisleivän matkan pellolta leipäkauppaan ja banaanin matkan maapallon toiselta puolelta kaupan hyllylle. Lyly suosittaa erityisesti kasviksien syömisen lisäämistä, koska eläimistä peräisin olevat ruoka-aineet vaativat luonnolta niin paljon. Myös biojätteen kierrätyksestä kerrotaan havainnollisesti. Kuvitus tukee erinomaisesti näiden tärkeiden asioiden käsittelyä.

Teoksen lopussa on selkeitä ohjeita, miten hävikkiä vähennetään, vaikkapa valmistamalla hävikkiin joutuvista elintarvikkeista maistuvia välipaloja. Kirja soveltuu hyvin aikuisenkin kanssa luettavaksi ja yhteisen pohdinnan pohjaksi.

 

Kalevalan päivä 28.2.

Tinarinnat – Kalevalan naisten uudet tarinat on J. S. Meresmaan & Anni Kuu Nupposen toimittama teos, joka sisältää 22 kirjailijan ja kuvittajan modernin näkemyksen Kalevalan naisista. Jokaisen tarinan yhteydestä löytyy nykytaiteilijan kuvituskuva kertomuksen henkilöstä ja kuvaus siitä hahmosta, josta itse Kalevala kertoo.

Tiina Piilolan teos Kalevalan naiset antaa oman äänen Kalevalan myyttisille naishahmoille. Kirjassa on kiinnostavia uudelleentulkintoja. Piilolan väitöstutkimus Kalevalan naiset ja tiedon yöpuoli - Lönnrotin jalanjäljissä kohti Kalevalan naisten tarinoita on saman aiheen äärellä.

Talvi

Hiljaa, hiljaa talvi sai jo meille. Hiutaleet hienot maahan jää. Hiljaa, hiljaa nietos nousee teille, jääkukat kirkkaat kimmeltää.

Hiljaa, hiljaa! Tyynny järven tyrsky! Ylläsi silta siintää uus. Hiljaa, hiljaa! Häivy syksyn myrsky! Hangilla suur’ on hiljaisuus.

Hiljaa, hiljaa unta valkehinta uinuvi metsä huurteineen. Hiljaa, hiljaa riemuitse sä rinta! Heräjä talven kirkkauteen!

Talvi, sävel ja sanat Martti Hela

kuva: Kirjatimpuri

Ei vapautta ilman rajoja

Vapaus ja rajat – Kaverivanhemmuudesta kasvattajaksi on pitkän linjan ammattilaisen, kasvatusasioihin erikoistuneen Jarno Paalasmaan uusin tietoteos.

Teoksen ensimmäinen osa liittyy vanhemmuuteen ja sen haasteisiin; tutuiksi tulevat esimerkiksi sellaiset käsitteet kuin kaveri-, curling- tai helikopterivanhemmuus. Toisessa osassa puhutaan koulusta ja sen vaikutuksesta ja muiden muassa kaverivanhemmuuden tai -opettajuuden haasteista koulun tasolla. Kolmas osa keskittyy vapauden filosofiaan ja vapauteen kasvatuksen yhteydessä; miten annostella sitä niin, että vapautta olisi sopivassa määrin lapsen tai nuoren iän huomioiden, mutta ei liikaa eikä liian vähän.

Pitkäjänteisyyttä ja pettymysten sietämistä ja niiden käsittelyä Paalasmaa rohkaisee harjoittelemaan kaikissa ikävaiheissa, tärkeää on myös vahvistaa lapsen itseluottamusta. “Kuitenkin lapsi tarvitsee rakkauden ja rajojen lisäksi aikuisen arvovaltaa. Tasapainoinen kasvaminen ja sosiaalisten taitojen kehitys kaipaavat luontaista ja luontevaa aikuisen auktoriteettia”, hän toteaa.

Kirjoittaja tarjoaa teoksessaan kasvatusalan klassikoiden perusohjeita avuksi arjen tilanteisiin ja esittää ratkaisuehdotuksia haasteisiin niin, että arvostelun tai syyllistämisen sijaan päästäisiin hyvään keskusteluyhteyteen sekä lapsen että lapsen kasvatuksesta vastuussa olevien aikuisten kanssa.

Lohtukirjallisuutta

James Norburyn kuvitettu ajatelmateos Iso panda ja pieni lohikäärme (Big Panda and Tiny Dragon) on kirjoittajan mukaan ”omistettu kaikille, joilla on tapana eksyä”. Norburyn luomat hahmot panda ja lohikäärme kuljeskelevat kiireettömästi luonnossa vuodenaikojen muuttuessa. Aina asiat eivät voi olla hyvin, mutta ystävän kanssa niistä selviää, on kirjan johtoajatus. Sympaattisiin kuviin liitetyt pienet havainnot elämästä sisältävät huumoria tyyliin: ”Aika ei mene koskaan hukkaan silloin kun ei tee mitään”. Varsin onnistunut lahjakirja siis kenelle tahansa, vaikka itselle.

Kirjan on suomentanut Mika Siimes.

Chevreusen vuodet

Patrick Modianon (s. 1945) Chevreusen vuodet (Chevreuse) on lyhyehkö, mutta koukuttava kertomus Bosmans-nimisestä miehestä, jolla on salattu menneisyys.

Tätä asiaa teoksessa lähestytään muistin ja unohduksen vaihdellessa kertomuksen kulussa. Lukija joutuu itsekin miettimään menneisyyttään tämän hetken ja tulevaisuuden valossa. Mikä muistoissa on alkuperäistä, mikä lainattua ja miten aika on voinut vaikuttaa muistojen vääristymiseen?

Modiano sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 2014.

Kirjan on suomentanut Lotta Toivanen, Ilahduttavaa teoksessa on sen näennäinen keveys, jonka kääntäjä on, huolimatta tarinan aiheesta, onnistunut tuomaan myös suomen kieleen.

ystävänpäivä 14.2.

Yhteenliitettyjä käsiä / vahvempaa muuria / ei maailmasta löydy: / ei se sorru, murru, murene /

Ymmärrystä pidempää siltaa ei löydy.

Sitä pitkin pääsee / sinne, minne järki ei ulotu: /sydämen keskipisteeseen.

Yhteistä iloa, jaettuja jauhoja / suurempaa juhlaa on / turha kaivata:

vain anteliaat saavat hetken pitää sylissään / elämää, / sitä väkevää ja värisevää

Onnellisia ovat ne / jotka eivät pelkää / tulla lähelle / ja olla lähellä

             Tabermann Tommy (1947–2010): Lippu, teoksesta Alaston (2003)

kuva: Kirjatimpuri

Laskiaissunnuntai 11.2.

Pojat, joutuin kelkat, sukset temmaiskaa! Hei, nyt kelpo heilahdukset ottaa saa! Ylös jyrkänteelle tuonne! Vaaroissapa pojan luonne kestäväksi karkaistaan, kestäväksi karkaistaan.

Tyttösille täss’ on oiva kelkkatie, Liian jyrkkä, liian loiva ei se lie. Kelkka suoraan pysytelkää! Ällös, pikku Elli, pelkää, vaaraa täss’ ei laisinkaan! Vaaraa täss’ ei laisinkaan!

Vallan hauskaa! Laskiainen tullut on! Sehän vast’ ois laskiainen kunnoton, ken ei mennä huijottaisi kelkassaan ja toivottaisi pellavia pitkiä, pellavia pitkiä!

                      Laskiaisena, sävel: P. J. Hannikainen, sanat: O. Vuorinen

kuva: Kirjatimpuri

Runebergin päivä 5.2.

Runeberg Johan Ludvig (1894–1877): Vänrikki Stoolin tarinat (Fänrik Ståls sägner), 1848 ja 1860.

Runeberg Fredrika (1807–1879): Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä - Kertomus isonvihan ajoilta, Fru Catharina Boije och hennes döttrar), suom. Tyyni Tuulio, ilm. 1881, ilm. ruotsiksi vuonna 1858.

Virtanen Leena - Pelliccioni Sanna: Fredrika! Kirjailija Fredrika Runebergin unelmat ja ihmeellinen Puutarha (sarja: Suomen supernaisia 4)

Tunnistetaan tunteita

Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin suunnittelemat ja kirjoittamat Fanni-kirjat keskittyvät lasten tunnetaitojen vahvistamiseen ja erilaisten tunteiden parempaan tunnistamiseen ja nimeämiseen.

Fanni ja suuri tunnemöykky, Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari, Fanni ja liian jännittävä yö, Fanni ja levoton tiikeri, Fanni ja kiukkuiset kaksoset ja Fanni ja rento laiskiainen kertovat Fanni-norsulapsesta, joka asuu Vinhavaaran kylässä kavereidensa Ralf-liikerin, (luit oikein: liikerin) ja Lilli ja Lenni-mustajoutsenten kanssa. Kirjat sisältävät pienen tarinan, aikuisille osaston tunnetaidoista ja tehtäviä, joita voi tehdä lapsen kanssa. Lisäksi sarjaan kuuluvat Fannin tunnetaitokortit. Kirjojen suositusikä on 4+ vuotta.

Teokset on kuvittanut Linnea Bellamine.

Äidin ja tyttären väleistä

Romaanin Luontainen käytös (Naturliga beteenden) alku kertoo juuri lapsen saaneesta Lilystä ja hänen tuntemuksistaan sektion aikana ja sen jälkeen. Heti kuvauksen perään seuraa takauma lapsuudesta; Lily kuuntelee yksin kotonaan, kun yläkerran Gunillaa hakataan. Äiti, jonka kanssa Lily asuu, ei ole kotona, mikä on tavallista.

Lilyn äiti on kykenemätön antamaan tyttärelleen rakkautta ja läheisyyttä, jota tämä kiihkeästi kaipaa, mutta hän hankkii Lilylle kaveriksi kissan, josta tulee Lilylle tärkeä. Kissan ja sen aiheuttamien hankalien tilanteiden myötä äidin ja tyttären välit eskaloituvat entisestään. Yllättäen yläkerran Gunillan kotoa Lily löytää turvaa.

Aikuistuttuaan Lily päättää tehdä toisin, hän lähtee elämään omaa elämäänsä ja jättää äidin omiin oloihinsa. Saatuaan lapsen Lily joutuu pohtimaan sitä, miten kyetä olemaan toisenlainen äiti kuin hänen oma äitinsä oli, ja onko se edes mahdollista kaiken koetun jälkeen. Miten katkaista sukupolvesta toiseen herkästi siirtyvä kielteinen ketju? Golnaz Hashemzadeh Bonden (s. 1983) teos on hänen kolmas romaaninsa.  Kirjan on suomentanut Jaana Nikula.

Taaperotarpeisiin

Liisa Kallion kuvittamat ja Eppu Nuotion tekstittämät OHO-kirjat keskittyvät taaperoikäisten todellisuuteen. OHO – Miten hyvää! kertoo siitä, miltä mikin asia suussa maistuu, OHO – Nyt harmittaa! antaa tilaa ei niin mukaville tunteille ja OHO – Mitä tapahtuu? -kirjassa tutustutaan kodin erilaisiin ääntä tuottaviin asioihin ja laitteisiin. Kirjat ovat pahvisivuisia, joten ne kestävät kovaakin kulutusta.

Arvonsa säilyttäviä asioita

Vielä löytyy asioita, joita aika tai maailman myllerrys eivät pysty horjuttamaan. Kotiruoka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1908.

Kotiruoka, uudistettu 100. painos, vuodelta 2023 Kotiruoka, uudistettu 16. painos, vuodelta 1944

Emmassa tapahtuu

Espoon taidemuseo Emmassa on parhaillaan Katarina Reuterin (s. 1964) mielenkiintoisia maalauksia, jotka näyttävät saaneen innoituksensa luonnosta ja sen ilmiöistä. Sen lisäksi niissä on mystiikkaa ja unenomaisuutta, joka herättää katsojassa monenlaisia tulkintoja ja tunteita. Reuter on saanut vuonna 2022 Suomen taideakatemian palkinnon, johon Emman näyttely Black Crow Blueskin liittyy. Näyttely on avoinna 28.01.2024 saakka.

Yrjö Kukkapuron (s. 1933), suomalaisen muotoilijan näyttely Taikahuone oli Emman päänäyttely viime vuonna 2023, jolloin Kukkapuro täytti 90 vuotta. Tämän monipuolisen taiteilijan näyttelyn ehtii vielä nähdä; se on avoinna 28.01.2024 saakka, kuten edellinenkin.

Kukkapuro, Yrjö: Taikahuone-konsepti, karuselli-tuoli, kuva: Kirjatimpuri

Reuter, Katarina: Päivän työ, 2021, kuva: Kirjatimpuri

Nyt vasta leffaa pukkaa

Helsingin Sanomat kirjoitti (11.01.2024) Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) uusitusta Elonet-palvelusta, jonka aineisto on vapaasti tarjolla television, kännykän tai verkkosivun kautta katsottavaksi.

Palvelussa, joka löytyy elonet.fi-sivuston kautta, on nähtävänä esimerkiksi historiasta kiinnostuneille mielenkiintoisia ja silmiä avaavia kansatieteellisiä dokumentteja suomalaisten elämästä, sota-ajasta kertovia katsauksia ja Finlandia-dokumentteja.

Leffafriikeille tarjotaan mittava kattaus suomalaisia elokuvia ja sarjoja, aihepiirin mukaan eriteltyinä. Palvelu on käytettävissä vapaasti ei-kaupalliseen tarkoitukseen.

Aila Meriluodon syntymästä 100 vuotta

Aila Meriluoto (10.01.1924–21.10.2019)

 

Olen polkuni päässä, / tuhansistani erään / - ja niitä on täynnä maa.

On viileä ilta,  / eräs päivä on mennyt,  / on painunut metsien taa.

- Ei mikään voi kuolla, / ei kukat, ei tuuli, / ei rakkaus kuolla voi.

Ohi polku vain kulkee / ja kukat jää taakse / ja muualla tuuli soi…

 

                 Aila Meriluoto: Lasimaalaus (1946), ote runosta Jälkeenpäin

Huomioi huomiotalous

Jokohan olisi taas aika kaivaa kirjakirstun pohjalta vanhat klassikot, George Orwellin Vuonna 1984 (julkaistu vuonna 1949) ja Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma (julkaistu vuonna 1932). Nämä teokset eivät aikojen saatossa näytä vanhenevan, niin kuin moni muu asia on päässyt tekemään huimasti eteenpäin kiirivässä ajassamme.

Edellä mainittuihin teoksiin viittaa myös Perttu Pölönen uusimmassa tietoteoksessaan Saisinko huomiosi – Kirja, joka jokaisen somenkäyttäjän pitäisi lukea. Pölönen pohtii kirjassaan huomiotalouden hyötyjä, mutta myös sen vaaroja ja sitä, miten meidän pitäisi niihin suhtautua pärjätäksemme kilpajuoksussa sen muilta tärkeiltä asioilta vievän ajankäytön, riippuvuuden ja muiden lieveilmiöiden kanssa. Pölösen teos ottaa monet esimerkkinsä tavallisen arjen asioista ja siksi sen lukeminen on vaivatonta, ymmärrettävää ja ajatuksia ja omia ratkaisuja haastavaa.

Kirjansa lopussa osiossa Digitaalinen tulevaisuus Pölönen toteaa: ”Lähitulevaisuuden teknologiat voivat auttaa meitä ratkaisemaan globaaleja ongelmia. Ne voivat vapauttaa ja yhdistää ihmiskunnan, mutta viime vuosikymmenet ovat osoittaneet, että ilman perustavanlaatuista lähestymistavan muutosta monet teknologiat jatkavat mieltemme, suhteittemme ja kulttuuriemme vahingoittamista.”

Pölönen on kirjoittanut aiemmin teokset Tulevaisuuden lukujärjestys ja Tulevaisuuden identiteetit.

Hyvää uutta vuotta!

Mitä ei voi silmin vajain / nähdä, siitä unta nähkää.

Aina uuden aamun eteen / luojankämmen tuutii tähkää.

Aina sataa tulvaveteen / lastut arkinrakentajain.

Lienet eläin taikka puu, - / kaikin soluin, sydämin

usko, tahdo jotakin, niin se kerran tapahtuu!

  Tuhat kertaa tuhat vuotta / mitään ei voi tehdä suotta.

             Lauri Viita ( 1916–1965): Betonimylläri (1947), katkelma runosta Luominen

kuva: Kirjatimpuri