Ylä-Savon historiaa

Uudisraivaajien maa – Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot on Jari Ojalan ja Riina Turusen toimittama historiallinen tietoteos, jonka kokoamiseen ja kirjoittamiseen on osallistunut mittava joukko tutkijoita ja asiantuntijoita ja tuottamiseen teoksen rahoituksen mahdollistaneita tahoja.  Myös paikallisten asukkaiden tieto on ollut tarpeen kirjaa työstettäessä.

Ylä-Savoksi tässä teoksessa katsotaan nykyiset Ylä-Savon seutukunnan rajat; Pohjois-Savon maakunnan pohjoisin osa, johon kuuluvat Iisalmen ja Kiuruveden kaupungit, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä ja Keitele. Asukkaita tällä alueella on noin neljäsosa Pohjois-Savon maakunnan asukkaista.

Kiinnostavia vanhoja kuvia ja karttojakin sisältävän teoksen pääotsikoita ovat Asuttaminen, Kasvu ja eriarvoistuminen ja Modernin kynnyksellä. Kyseessä on tieto- ja kuvateos, joka avaa menneisyydestä kiinnostuneelle lukijalle laajan näkymän yläsavolaisen kansan elämään ja arkeen 1500-luvulta lähtien.

Fanni

Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin tunnetaitoja lapsille opettavassa kirjasarjassa on uusi tulokas Fanni ja ISO ikävä. Kannet ja kuvitukset sarjaan on tehnyt Linnea Bellamine.

Fanni on norsunpoikanen, jonka äiti on lähdössä yön yli matkalle. Fanni on sen ajan tuttavaperheessä hoidossa. Siellä ollessaan hän ikävöi äitiään, mutta myös poissa olevaa isäänsä. Näitä ikävöimiseen liittyviä erilaisia, voimakkaita tunteita kirja käsittelee hienovaraisesti.

Kirjan lopussa on erillinen aikuiselle tarkoitettu osa Tietoa tunnetaidoista. Tässä yhteydessä käsitellään perhesuhteisiin ja erossa olemiseen liittyviä monenlaisia tunteita ja kysymyksiä, joita lapsen mielessä saattaa herätä. Lisäksi lopussa on tehtäviä, joita voi tehdä sekä yhdessä lapsen kanssa että aikuinen omalla tahollaan.

Fanni-sarjassa ilmestyneitä kirjoja on käsitelty aiemmin Kirjatimpurissa 1. helmikuuta 2024.

Koulun taulut

Ei tule ihan ensimmäisenä mieleen, että jokin koulu voisi toimia samalla myös taidegalleriana. Näin kuitenkin on Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa, jossa taidegalleria on toiminut koulun tiloissa kolmessa eri rakennuksessa; Yrjönkatu 24:ssä (1889–1937), Nervanderinkatu 13:ssa (1937–1972) ja Isonnevantie 8:ssa (1972 lähtien).

SYK, joka aloitti toimintansa ensimmäisenä suomalaisena yhteiskouluna 1. päivänä syyskuuta vuonna 1886, sai innoitusta taidehankintoihin Taidetta kouluihin -yhdistykseen liittymisestä 1900-luvun alusta lähtien. Sen jälkeen taidekokoelma on karttunut muotokuvien, koululle lahjoitettujen ja sinne hankittujen maalausten, veistosten ja grafiikoiden muodossa.

Pekka Hako on yhdessä monien muiden henkilöiden, kuten taiteilijoiden ja SYK:n entisten ja nykyisten työntekijöiden, kanssa koonnut kiinnostavan kirjan Koulun taulut – Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun taidetta koulussa sijaitsevista taideteoksista, niiden hankinnasta ja taustoista ja teosten ja hankinta-ajan tapahtumista. Valokuvaajat Rauno Träskelin ja Katariina Träskelin ovat kuvanneet kokoelman taideteokset.

Deborah Levyä jälleen

Etelä-Afrikassa syntyneen ja Englannissa asuvan Deborah Levyn (s. 1959) elämäkerrallinen trilogia: Mitä en halua tietää (Things I Don’t Want to Know, 2013), Elämisen hinta (The Cost of Living, 2018) ja Omistuskirjoituksia (Real Estate, 2021) vaatii hidasta ja pohtivaa lukemista, eikä vain kirjallisten viittaustensa vuoksi. Pitkästä avioliitosta pystyyn kuolemisen pelosta eronnut kirjailija haaveilee isosta vanhasta talosta ja granaattiomenapuusta, mutta todellisuus tarjoaakin hänelle monenlaista muuta, joka osoittautuu arvokkaammaksi kuin tavaran omistaminen.

Levystä on aiemmin kirjoitettu Kirjatimpurissa toukokuun 9. päivä vuonna 2023 otsikolla Levyä levyttämässä. Kaikki Levyn teokset on suomentanut Pauliina Vanhatalo.

Valkenee kaukainen ranta

Eletään 1800-luvun viimeistä vuosikymmentä savolaisessa pikkukaupungissa. Ulrika on vaatimattomasta taustastaan huolimatta päässyt kohtalaisen hyviin naimisiin, hänellä on kaunis talo miehensä kanssa ja lyseota käyvä poika, josta joskus tulee yliopiston käynyt akateeminen mies. Pienen tyttärensä Ulrika on aiemmin menettänyt. Kaikki muu on melko hyvin ja pääsy-yritys kaupungin parempiin piireihin hyvässä vaiheessa.

Yllättäen Ulrika menettää miehensä ja ulkoisen statuksensa ja joutuu ajattelemaan koko elämänsä uusiksi.  Poikansa koulutuksen vuoksi hän ottaa pestin Hämeeseen vaivaistalon johtajattareksi; sillä tavoin hän saa itselleen asunnon, ruuan ja palkkaa. Poika jää kaupungin lukioon opiskelemaan viimeistä vuottaan.

Ulrikan työ osoittautuu vaativaksi ja raskaaksi, ja hän koettaa selvitä siitä olemalla ylimielinen hoidokkejaan: köyhiä vanhuksia, sairaita, mieleltään järkkyneitä, työtä vieroksuvia miehiä ja arveluttavaa elämää viettäneitä naisia, kohtaan.

Poikansa vuoksi Ulrika päättää olla yhden vuoden tiukassa paikassa, kunnes poika lähtisi opiskelemaan. Hiljalleen, arkisen työn lomassa Ulrika huomaa, että hänen hoidokkinsa ansaitsevat arvonsa yhtä hyvin kuin hän itsekin ja että joskus ihmisen elämä saattaa kääntyä sivuraiteelle ilman, että sellaiseen on itse voinut vaikuttaa. Myös lähempi tutustuminen vaivaishoitohallituksen esimieheen ja vaivaistaloon työhön saapuvaan viljelyksiä hoitavaan voutiin osoittavat Ulrikalle, mikä ihmisten välisissä suhteissa on merkittävää.

Valkenee kaukainen ranta on kirjoittajansa Johanna Annolan (s. 1976) ensimmäinen historiallinen romaani. Romaania lukiessa tulee kiinnostavan ajankuvauksen lisäksi pohtineeksi, miten samojen kokemusten faktan ja fiktion voi kokea tunnetasolla. Siinä fiktio taitaa vetää pidemmän korren.

Sintti neuvolassa

Sintti on Virpi Pennan kirjoittama ja kuvittama lastenkirjasarja, joka käsittelee taapero- ja leikki-ikäisen lapsen arjen tapahtumia.

Sintti neuvolassa alkaa hauskasti kodin aamutoimilla ennen neuvolaan lähtöä. Sinne reipas Sintti menee äidin, pehmolelujen ja eväiden kanssa. Kirjassa kerrotaan havainnollisin kuvin, mitä Sintille neuvolassa tapahtuu. Lukukokemuksen lisäksi se ennakoi neuvolakäyntiä, joten kirjan avulla voi yrittää vähentää tapahtumaan ehkä liittyvää jännitystä.

Sintti-sarjaan kuuluvat myös kirjat Sintti ja litsläts-päivä, Sintti ja pullapuuhat ja Sintti siivoaa.

Vahvaan vanhemmuuteen

Becky Kennedyn eli Dr. Beckyn kirjoittama teos Vahva vanhemmuus – Kuinka löytää hyvä itsestään ja lapsestaan (Good Inside - Practical Guide to Becoming the Parent You Want to Be) vaikuttaa kasvatusoppaalta, joka kasvattanee lapsen vanhempaa ainakin yhtä paljon kuin itse lasta, mikäli uskoo kirjoittajaa ja ottaa kirjan opit onkeensa. Teoksen on suomentanut Suvi Kauppila.

Varhaisvuosista - vuodet syntymästä kolmeen ikävuoteen, vaikka lapsi ei muistaisikaan niitä myöhemmin - Dr. Becky toteaa: ”Kyvyn olla tyytyväinen itseensä, sietää epäonnistumisia, pitää yllä lujia rajoja, puolustaa omia oikeuksiaan, ja muodostaa yhteyksiä toisiin… Kaikki tärkeät aikuisuuden dynamiikat ovat seurausta varhaisesta ohjelmoinnistamme. Elämän ensimmäiset vuodet pohjustavat seuraavat sata vuotta.”

Toisaalta Dr. Beckyn mukaan koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Siihen tarjoaa rakennuspalikoita teoksen toinen osa Yhteyden rakentaminen ja käytökseen puuttuminen.

Kirjoittaja kritisoi pyrkimystä kasvattaa onnellisia ihmisiä sen sijaan, että kasvatettaisiin resilienssiin eli joustavuuteen, henkiseen selviytymiseen ja uudestaan suuntautumiseen kykeneviä ihmisiä. ”Mitä enemmän painotamme lasten onnellisuutta ja ”hyvää oloa”, sitä todennäköisemmin heistä kasvaa ahdistuneita aikuisia”, Dr. Becky sanoo.

Dr. Becky tarjoaa erilaisia strategioita haastavien tilanteiden purkamiseen tavalla, jossa lapsi oppii tunnistamaan omia tunnekokemuksiaan ja säätelemään niitä. Tässä yhteydessä korostuu myös aikuisen kyky toimia turvallisena, kannustavana ja lapsen persoonan hyväksyvänä aikuisena.

Ihmiskunnan tulevaisuuden mahdollisuuksia

Ihmiskunnan tulevaisuuden historia – Miljoonan vuoden näkökulma (What We Owe the Future – a Million Year View) on Oxfordin yliopiston filosofian professorin, William MacAskillin (s. 1987), idea- ja ohjekirja tulevaisuuden haasteita pohtiville ihmisille.

Kirjoittaja tuo esiin johtoajatuksensa, longdeterminismin. Se on idea, ”jonka mukaan aikamme keskeinen moraalinen prioriteetti on vaikuttaa erittäin pitkän ajan tulevaisuuteen myönteisesti.”

MacAskill pitää ideaa kuitenkin haastavana, koska se merkitsee sitä, että meidän nyt elävien pitäisi pystyä ottamaan huomioon elämän mahdollisuus myös sellaisille ihmisille, joita ei vielä ole olemassa. Ja vanhan kansan opetusten mukaanhan se kait tarkoittaisi, että pystyisi ajattelemaan ja toimimaan myös muita kuin itseään ja omaa hyvinvointiaan edistääkseen.

Teoksen sisältö on otsikoitu seuraavalla tavalla; Katse kauas tulevaisuuteen, Kehityspolun muutokset, Sivilisaation turvaaminen, Maailmanlopun arviointi ja Toimeen ryhtyminen. Kirjasta löytyy myös liite Argumentit longdeterminismiä vastaan. Kirjan on suomentanut Mari Janatuinen.

Lukemisesta

Lukeminen on taitolaji – puheenvuoroja lukijoista, lukemisesta ja lukutaidosta pohtii moniäänisesti lukemisen ja lukutaidon merkitystä. Lukutaidon ajatellaan olevan oppimisen peruskivi, ja sen, että ymmärtää eri tekstien olevan erilaisia ja eri tavoin tulkittavia, katsotaan olevan oleellinen elämässä selviämisen taito. Miten saada lapsi, nuori tai aikuinen innostumaan lukemisesta, onkin tuhannen taalan kysymys, jota teoksen haastattelemat ammattilaiset pyrkivät lähestymään.

Kirjan sisältö on jaettu kahteen osaan: Lukijaksi kasvetaan ja kasvatetaan ja Lukijayhteisöissä toimitaan. Lukeminen on taitolaji on Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2024.

Kirjahyllyn klassikoita

Pertti Nieminen (1929–2015)

Käännöksiä:

(Toim.): Suuri tuuli: Kiinan runoutta 1. Otava, 1960.

(Toim.): Jadepuu: Kiinan runoutta 2. Otava, 1963.

(Toim.): Syksyn ääni: Kiinan runoutta 3. Otava, 1966.

(Toim.): Virralla: Kiinan runoutta 4. Otava, 1970.

Järnefeltiä Ateneumissa

Vielä on reilu kuukausi aikaa tutustua Eero Järnefeltin (1863–1937) tuotantoon Ateneumissa. Tutuimpia teoksia, vuodelta 1893 Raatajat rahanalaiset / Kaski -taulu, löytyy Ateneumin kokoelmista ja vuodelta 1911 Suomalainen järvimaisema mäntyineen -maalaus, on Helsingin rautatieaseman ravintolassa.

Eero Järnefeltin vanhemmilla, Alexander ja Elisabeth Järnefeltillä, oli yhdeksän lasta. Heistä neljä menehtyi lapsena tai varhaisaikuisuudessa. Viidestä sisaruksesta jokaisella oli suomalaiseen kulttuuriin iso merkityksensä; Kasper (1859–1941) oli kriitikko ja kirjailija, Arvid (1839–1932) kirjailija, Eero (1863–1937) taidemaalari, Armas (1869–1958) säveltäjä ja kapellimestari ja Aino (1871–1969) oli naimisissa säveltäjä Jean Sibeliuksen (1865–1957) kanssa.

Ateneumin näyttely on avoinna 5.4.–25.8.2024.

(Lähde: Eero Järnefelt, näyttelyjulkaisu, usean tekijän yhteistyönä, Ateneum, Kansallisgalleria)

Runon ja suven päivä, Eino Leinon päivä 6.7.

Suvi-illan suussa impi / astui virran vieremää, / kuuset kuiski, laine loiski, / tuoksui nurmi nukkapää.

Sorsat kaislikossa souti, / kalaparvet karkeloi, / tuomilehdon lentosuukot / vastarannan tuuli toi.

Ilakoiten impi kulki / rantamata virran veen, / somer soitti, hiekka helkki / alla Annin askeleen.

Suven vienot vihkilaulut / kaikui munkin mielessäin, / kun ma virran äärtä kuljin / armas impi vierelläin.

Soita somer, helkä hiekka, / laula laine huoleton, / ilakoitse impi nuori! – lyhyt Suomen suvi on.

                      Eino Leino: Soita somer, helkä hiekka (Yökehrääjä, 1897)

kuva: Kirjatimpuri

kuva: Kirjatimpuri

Mänttään mennään

Serlachiuksen Taidemuseossa Mäntässä on jälleen tänä kesänä esillä kiinnostavia kokemuksia taiteen maailmasta. Pysyvien kokoelmien lisäksi ajattelun uudistajia riittää seuraavissa näyttelyissä:

Naamiot – Vaihtuvia identiteettejä antiikista nykytaiteeseen -näyttely luo katsauksen naamioiden käyttämiseen kautta aikojen. Sen on kuratoinut italialainen Lorella Scacco. Näyttely on avoinna 11.5.–15.9.2024.

Revolutions On request – Vallankumouksia tilauksesta -näyttely kertoo vuoden 2000 ROR-ilmiöstä ja sen uudesta paluusta. Suunnittelun ja kuratoinnin on tehnyt ROR-ryhmä, johon kuuluu useita jäseniä. Näyttely on avoinna 23.3.2024–23.3.2025.

Fade Cut on Devan Shimoyaman (s. 1989) luoma parturi-installaatio, jonka värikkyyden ja ilon rinnalla puhutaan tärkeästä asiasta; ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta. Näyttelyn kuraattorit ovat Laura Kuurne ja Pauli Sivonen. Tämä näyttely on avoinna 23.3.2024–18.8.2024.

Tuntematon, Teatterinaamio, luultavasti Dionysosta kuvaava, 1. vuosisata jKr. Museo Nazionale romano, Rooma kuva: Kirjatimpuri

Luovuus kukoistaa

Kymmenkunta yläsavolaista lasten ja nuorten ryhmää on suunnitellut Lapinlahden Taidemuseo Eemilin viereen Puustellinkalliolle Taidemetsän, jonne on rakennettu useita kiinnostavia ympäristötaideteoksia. Teokset on luotu yhteistyössä luonnonmateriaaleista ja herättävät katsojassa ja kokijassa yllättäviä assosiaatioita. Taidemetsä on avoinna yleisölle 15.5.–29.9.2024.

Yksisarvisten jäähyväiset, Rovastilan esikoulu, Ruustinnat

Lumiukko, Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu, Millit 2023–2024

Taidetta matkan varrelta

Taidemuseo Eemil Lapinlahdella esittelee tänä kesänä taidetta OP Ryhmän Taidesäätiön kokoelmasta otsikolla Näköala kalliolta 24.5.–29.9.2024. Taidevalun juhlavuotta arvostetaan näyttelyllä Kuvanveistäjä ja taidevalaja Arttu Halonen – 120 vuotta lapinlahtelaista taidevalua 16.5.–29.9.2024 ja lisäksi taidemuseossa on esillä Joka kodin Paavo Kaikkonen: Maalauksia 22.2.2024–2.21.2025. Myös Halosen taiteilijasuku -kokoelmanäyttelyyn voi Eemilissä tutustua.

Ympäristötaideteos Iso omena, symboloi hyvää ja pahaa. Se on Lala Luotosenkosken ja Sinikka Vestin yhteistaideteos, joka on ripustettu Varpaisjärven kirkkomännyn latvaan 7.6.–29.9.2024 ajaksi. Tämä Näköaloja paratiisiin -näyttely jatkuu myös Lapinlahden taidemuseossa.

kuva: Kirjatimpuri

Juhannuksen juhlaa!

Juhannus on meillä herttainen, kirkas taivas on sininen. Pirtti on jo pesty puhtoinen, pihamaakin laastu on. Koivujen lehvät portailla huiskii, kesän riemusta pihlaat kuiskii…

Juhannus on meillä herttainen, san. Maija Konttinen, säv. suomalainen kansansävelmä

kuva: Kirjatimpuri

Elämä alkaa tänään

Saksanopettaja Varpu asuu pikkukaupungissa yhteiskunnallisesta menestyksestä haaveilevan miehensä kanssa, suorittaa arkea tiukan kaavan mukaan, kuten on aina suorittanut, ja tuntee toiminnastaan jonkinlaista tyydytystä. Kaksi aikuista tytärtä, Emma ja Oona, ovat jo lähteneet kotoa suuremmille vesille pääkaupunkiin.

Yllättäen Varpun elämä keikahtaa päälaelleen; mies on löytänyt työpaikaltaan puolta nuoremman kumppanin ja alkaa rakentaa uutta tulevaisuutta tämän kanssa. Syyllisen etsiminenkään ei auta, kun tiedossa on, että syytä löytyy molemmista. Varpun on keksittävä elämälleen täysin uusi suunta.

Tuuli Salmisen (s. 1965) kolmas romaani Varpu kertoo takaumina Varpun romahtamisesta tosiasioiden paljastuttua, kriisin pahimpien hetkien jälkeisestä toipumisesta nykyisyyteen ja varovaisesta toiveikkuudesta tulevaisuuden suhteen. Huumoriakaan ei ole unohdettu.

Kädentaitoja

“Kaikista kauneimman kankaan, puvuiksi ommella saan, toiveeni pujoitan lankaan. Toivon, toivon…”

Pikku midinetti, sävel: Erik Lindström, sanat: Hillevi (= Erik Lindström), esitys: Helena Siltala

Hällfors-Sipilä, Greta (1899–1974): Ompelukoneen ääressä, 1911

kuva: Kirjatimpuri